Plantaarifaskiitista (nykyisin käytettävä termi useassa lähteessä plantaarifaskiopatia) kärsivät voivat kokea paikallista kipua kantapään etupuolella jalkaterän sisäsyrjällä. Toisinaan kipua esiintyy kantakalvon keskiosassa. Kipu on monesti voimakasta varsinkin aamuisin tai pitkäkestoisen paikallaan olon jälkeen. Vaiva on jossain vaiheessa elämää jopa 10 – 15% ihmisistä ja se onkin yleisin jalkaterän alueen oire.

Klikkaamalla pääset lukemaan kattavan blogitekstin plantaarifaskiitin hoidosta. Yhdistelemme blogitekstissämme plantaarifaskiittiin liittyvää tutkimusnäyttöä sekä sen hoidossa huomioitavia käytännön asioita.

Aiemmasta käsityksestä poiketen tilassa usein ei ole tulehdusta havaittavissa. Nilkan koukistus (dorsifleksio) ja yhtäaikainen varpaiden käsillä vienti kohti saman puolen polvea saattaa aiheuttaa kipua. Tähän voidaan yhdistää alueen painaminen sormilla: kantapäästä lyhyen matkaa kohti varpaita mentäessä saattaa löytyä tunnustellessa kipeä kohta. Tätä istuen tehtävää testiä, jossa oireilevan jalan sääri/nilkka on toisen jalan reiden päällä, ei voida kuitenkaan pitää varmana testausmenetelmänä ja tutkimukseen kuuluukin useita eri metodeja.

Plantaarifaskiitin synty

Plantaarifaskiittiin voi altistaa rasitus, kuten esimerkiksi pitkään seisominen, juokseminen tai voimakas ponnistus, ylipaino ja jalkaterän asentovirheet. Riskitekijöinä juoksijoilla voi olla esimerkiksi juoksumäärän nopea lisääntyminen, kova juoksualusta, korkeaa jalkaholvi, epäsopivat ja kuluneet jalkineet sekä kireä pohjelihas. Pitkittynyt pronaatio voi vaikuttaa toisilla vaivan syntyyn. Plantaarifaskiittia tavataan enemmän yli 35- vuotiailla kuin nuorilla henkilöillä, vaikkakin vaivaa voi esiintyä myös mm. nuorilla juoksijoilla. Kliinisen kokemuksen perusteella ohutpohjainen kenkä suhteessa kovaan alustaan saattaa lisätä riskiä oireen ilmaantumiselle.

Asiantuntijoilla on erilaisia näkemyksiä tarkasta plantaarifaskiitin syystä, mutta arvioiden mukaan kipu johtuu kalvon hiuksen hienoista repeytymistä. Repeämien vuoksi kantakalvon venyvyys alenee, joka voi lisätä kiinnityskohdan alueen venyttymistä ja ärsytystä. Kantakalvo mm. jäykistää jalkaterän pitkittäisen kaaren, varastoi liikeestä tulevaa energiaa ja vähentää jalkaterän pronaatiota (1). Kävellessä venyttyessään jo hieman revennyt kalvo ärsyyntyy, josta aiheutuu kipua.

Harjoittelu plantaarifaskiitissa

Erityisen tehokkaaksi pitkällä aikavälillä on osoittautunut nousujohtoinen, erityisesti fysioterapeuteille ja jalkaterapeuteille tuttu high-load strength training- tyyppinen harjoittelu (2). On kuitenkin huomioitavaa, että plantaarifaskiitissa harjoittelulla ei usein saada heti tuloksia. Muutaman viikon tuloksettoman treenauksen jälkeen ei kannata antaa periksi. Harjoittelu täytyy olla sopivan haastavaa, mutta kipu ei saa jäädä treenikerran jälkeen pitkäksi aikaa päälle. Harjoittelun jälkeisenä päivänä kipu ei saa olla pahempaa kuin ennen harjoituksen tekemistä. Erittäin kivuliaassa plantaarifaskiitissa heti ei kannata aloittaa kaikkein rankimmista rappusharjoitteista, mutta vähitellen vaikeustasoa on syytä nostaa. 

Plantaarifaskiitissa pitkällä aikavälillä (hallittu) liike on lääkettä. Vahvistamalla aluetta siitä tulee myös kuormitusta paremmin kestävää.

Plantaarifaskiitti ja apuvälineet

Markkinoilla on monenlaisia tukia ja yölastoja ko. vaivaan. Toiset toimivat hyvin ja toisten vaikuttavuutta ei aina huomaa. Sama hoitomenetelmä ei aina toimi myöskään yhtä hyvin kaikilla henkilöillä. Plantaarifaskiitissa apuvälineistä on tutkimusteen mukaan hyötyä. Harjoittelulla saadaan kuitenkin pitkällä aikavälillä merkittävää hyötyä plantaarifaskiitin hoidossa, joten harjoittelua ei saa missään nimessä unohtaa.

Plantaarifaskiitti, pohjalliset ja kantapehmennykset

 

Pohjallisilla voidaan vähentää kantakalvon venytystä ja katkaista usein ratkaisevalla tavalla kipukierre. Pohjallisia voitaisiin käyttää plantaarifaskiitin hoidossa nykyistä useammin. Plantaarifaskiitissa pohjalliset luetaan yleensä itsehankittaviksi apuvälineiksi.

Valmispohjallinen voi vähentää kipua kantapään alueella yhtä tehokkaasti kuin yksilöllinen tukipohjallinen. Valmispohjallisten ja yksilöllisten pohjallisten hyöty on nähtävissä lyhyehköllä aikajänteellä, kuten kolmen kuukauden ajanjaksolla (3; 4.) Valmispohjallisista on myös hyötyä 3–12 kuukauden aikajänteellä (5). Lisäksi plantaarifaskiittiin suunnitelluissa sarjavalmisteisissa pohjallisissa on sellaisia rakenteeseen ja materiaaleihin liittyviä ominaisuuksia, että ne auttavat erittäin tehokkaasti kuntoutujia. Esimerkiksi pohjallisessa oleva kantapään alueen pehmennys on kliinisen kokemuksen perusteella osoittautunut toimivaksi plantaarifaskiitissa.

Motion Control pohjalliset sopivat hyvin niille, joilla kipu paikallistuu kantakalvon kiinnityskohdan alueelle. Currex Med Arch pohjallisten dynaamisen rakenteen vuoksi ko. pohjalliset soveltuvat hyvin juoksua sisältävään liikuntaan.

Aircast Airheel ilmatyynyde saattaa toimia paremmin kun plantaarifaskiitti on erityisen kivulias (6). Kivuliaassa plantaarifaskiitissa kenkää tai Airheel ilmatyynysidettä on syytä käyttää myös sisätiloissa. Myös jalkineen kanssa käytettäväksi soveltuvan Aircast Airheel ilmatyynysiteen avulla kävely sujuu useimmiten huomattavasti kivuttomammin kuin ilman ko. apuvälinettä kulkiessa.

Kantapehmennysten toimivuudesta plantaarifaskiitissa ei ole tutkimuksellista näyttöä. Toisaalta kantapehmennys voi toimia, jos kivun aiheuttaja on kantapään rasvapatjan ongelma.

Plantaarifaskiitti ja yölastat

Yölastahoito on erityisen tehokasta siinä tapauksessa, jos aamulla ensimmäisen askeleen yhteydessä on erityisen paljon kipua. Öisin ärsyyntyneessä kantakalvossa tapahtuu paranemisprosessia. Uudiskudos on kuitenkin herkempää vaurioitumaan, jonka vuoksi aamuisin ensimmäisen askeleen yhteydessä ilmenee kipua. Ilman yölastaa tai yösukkaa alue on lyhentyneessä tilassa öisin. Yötuen avulla kantakalvo on parantumisprosessin yhteydessä pidempänä, joten alue paranee yön aikana pidentyneemmässä tilassa. Näin ensimmäisen askeleen yhteydessä alue ei joudu niin kovalle venytykselle ja se ei ole yhtä herkkä vaurioitumaan. Yölastahoito yhdistettynä pohjallisten käyttöön on tutkimuksen mukaan tehokkaampaa plantaarifaskiitin hoidossa kuin pelkkä pohjallisten käyttö (7). Yölastahoidon lisäämisen hyödyistä hoitokokonaisuuteen on viitteitä (8), mutta harjoittelua ei saa unohtaa.

Perinteisen mallinen PRO 2 yölasta, vähemmän unta häiritsevä PF8 yösukka ja yölasta Dorsal Night Splint ovat suosittuja vaihtoehtoja erilaisista yötuistamme. Huomioithan, että saat lyhennetyn plantaarifaskiittiin suunnitellun harjoitusohjelman ostaessasi kauttamme ko. apuvälineen.

Muu hoito plantaarifaskiitissa

Plantaarifaskiitin hoidossa muita hyviä keinoja ovat myös tietyt fysikaaliset hoidot, alaraajalinjauksien parantaminen tai toisinaan manuaaliset käsittelyt. Kuntoutujan on myös syytä lopettaa mahdollinen kivun synnyttänyt rasitus, välttää pitkäaikaista seisomista sekä kovalla alustalla tapahtuvaa rasitusta. Akillesjännevenytykseen verrattuna kantakalvon venyttely vähentää tehokkaammin kipua (9). Kantakalvon venytys täytyy tehdä aina aamuisen ennen ensimmäistä askelta. Toisaalta mikäli pohje on kireä, niin suosittelemme tekemään pitkäkestoisia akilleksen alueen venytyksiä. Tarvittaessa painon pudotuksesta voi olla hyötyä. Hyvän päkiäkeinun omaava kenkä saattaa myös lievittää kipua.

Tutkimuksissa erityisesti urheiluteipillä tehtävät teippaukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi kivun lievityksessä. Teippi on kliinisen kokemuksen perusteella hyvä ottaa kuitenkin pois yön ajaksi. Ennen mahdollista leikkaustarpeen arviota konservatiiviset (ei leikkaukselliset) menetelmät on syytä kokeilla läpi. Plantaarifaskiittia leikataan nykyisin varsin harvoin.

Toimivia konservatiivisiä hoitokeinoja plantaarifaskiitin katkaisemiseksi on varsin monia, joten suosittelemme hyödyntämään niistä mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan useampaa kuin kahta tai kolmea eri keinoa.

Kantapään alueen kipu voi johtua muustakin syystä. Lue teksti liittyen kantapään kipuun.

Klikkaamalla pääset lukemaan kattavan blogitekstin plantaarifaskiitin hoidosta. Yhdistelemme blogitekstissämme plantaarifaskiittiin liittyvää tutkimusnäyttöä sekä sen hoidossa huomioitavia käytännön asioita.

Plantaarifaskiitin hoitopakettiin kuuluu Motion Control pohjalliset, Airheel ilmatyynyside, yölasta Dorsal Night Splint, teippirulla sekä teippaus- ja harjoitusohje. Noudata kuitenkin ensisijaisesti terapeuttisi antamia harjoitusohjeita.

Apuvälineet plantaarifaskiitin hoitoon

Plantaarifaskiitin hoitopaketti

Tutkimuksiin perustuvaa hyötyä plantaarifaskiitin hoitoon edulliseen hintaan.Plantaarifaskiitin hoitopaketti sisältää: Aircast Airheel ilmatyynyside, Yölasta Dorsal Night Splinth, Motion Control Pohjalliset, Harjoitus-, venyttely- ja teippausohje sekä teippirulla.
Paketin hinta 169,90 euroa

Motion Control pohjalliset

Motion Control on erinomainen yleispohjallinen. Sopii erinomaisesti plantaarifaskiittiin, mikäli kipukohta on kantaluun läheisyydessä

Pohjallisparin hinta 43 euroa

Aircast Airheel ilmatyynyside

Erinomainen hoitokeino plantaarifaskiitin ja akilleksesjänteen tendinopatian hoidossa. Ilma kulkee kahden eri tyynyn välillä jalkapohjan ja kantapään takana. Tukee pitkittäistä kaarta kävellessän.
Saatte tuen mukaan plantaarifaskiitin hoitoon suunnitellun harjoitusohjelman.

Ilmatyynysiteen hinta 59,90 euroa

Yölasta Pro 2

Pro 2 yöortoosi plantaarifaskiitin hoitoon. Sopii molempaan jalkaan. Käyttö, mikäli kipua erityisesti aamuisin ensimmäisen askeleen yhteydessä. Saatte lyhennelmän plantaarifaskiitin harjoitusohjelmasta tilaamalla yölastan kauttamme.

Hinta 57,00 euroa

PF8 yösukka

Sopii vasempaan ja oikeaan jalkaan. Sukka on tarkoitettu käytettäväksi yöllä tai muutoin levossa plantaarifaskiitin hoitoon.Saatte lyhennelmän plantaarifaskiitin harjoitusohjelmasta tilaamalla yölastan kauttamme

49 euroa

Dorsal Night Splint yölasta

Dorsaalinen yölasta plantaarifaskiitin ja mm. akillesjänteen tendinopatian hoitoon. Herkkäunisilla saattaa häiritä unta hieman vähemmän kuin normaali yölasta, kuten Pro 2.
Saatte lyhennelmän plantaarifaskiitin harjoitusohjelmasta tilaamalla yölastan kauttamme.

79,90 euroa

Varaa aikasi fysioterapiaan Vantaalle tai etäfysioterapiaan

Hoitoon kannattaa hakeutua, mikäli kipu pitkittyy, liittyy traumaan ja jos jalka ei kestä astumista.

Voit varata ajan Myyrmäen tai Tikkurilan Auronin toimipisteeseen, jossa fysioterapeutti voi tutkia jalkasi, arvioida mahdollisen apuvälinetarpeen sekä suunnitella yksilölliset harjoitteet. Voit lukea lisää Myyrmäen ja Tikkurilan apuvälinevarastosta painamalla tästä.

Etäfysioterapiaan varten tarvitset toimivan sähköpostiosoitteen sekä älypuhelimen tai tabletin. Voit lukea lisää etäfysioterapiasta painamalla tästä.

Sivuston jalkaspesialisti.fi sisältö on ainoastaan täydentävää tietoa ja hoidon perustan suunnittelee kuntoutujan tavannut terveydenhuollon ammattilainen. Apua kuntoutukseen saat esimerkiksi lääkäriltä (mm. diagnosointi), alaraajafysioterapiaan erikoistuneelta terapeutilta tai jalkaterapeutilta.

Lähteitä

(1.) Kirby KA. 2016. Understanding Ten Key Biomechanical Functions Of The Plantar Fascia. June 21, 2016 Volume 29 – Issue 7 – July 2016 Sivut: 62–71

(2.) Ratleff MS, Mølgaarrd, Fredberg U, Kaalund S, Andersen KB, Jensen TT, Aasklov S & Olensen JL 2014: High Load strength training improves outcomes in patients with plantar fascitis: A randomized controlled trial with 12-month follow-up

(3.) Baldassin, V., Gomes, CR. & Beraldo, PS. 2009. Effectiveness of prefabricated and customized foot orthoses made from low-cost foam for noncomplicated plantar fasciitis: a randomized controlled trial. Archives of Physical Medicine & Rehabilitation 2009; 90 (4): 701-06

(4.) Landorf KB, Keenan AM, Herbert RD: Effectiveness of Foot Orthoses to Treat Plantar Fasciitis: A Randomized Trial. Arch Intern Med. 2006 Jun 26;166(12):1305-10

(5.) Hume, P., Hopking, W., Rome, K., Maulder, P., Coyle, G. & Nigg, B. 2008. Effectiveness of foot orthoses for treatment and prevention of lower limb injuries: a review. Sports medicine 2008; 38 (9): 759–779

(6.) Kavros, Steven 2005. The Efficasy of a Pneumatic Compression Device in the Treatment of Plantar Fasciitis. Journal of Applied biomechanics 21 (4): 404–413

(7.) Lee, WC., Wong, WY., Kung, E. & Leung AK. 2012. Effectiveness of adjustable dorsiflexion night splint in combination with accommodative foot orthosis on plantar fasciitis. J Rehabilitation Res Dev. 2012 Vol 49, Numer 10, sivut: 1557–1564

(8.) Sheridan L, Lopez A, Perez A: Plantar fasciopathy treated with dynamic splinting: a randomised controlled trial. Journal of the American Podiatric Medical Association 2010 May–June: 100(2):161-165

(9.) DiGiovanni, BF., Nawoczenski, DA., Lintal, ME., Moore, EA., Murray, JC., Wilding, GE. & Baumhauer, JF. 2003. Tissue-spesific plantar fascia-stretching exercise enhances outcomes in patients with chronic heel pain. A prospective, randomized study. J Bone Joint Surg Am. 2003 July; 85-A(7): 1270–7