Osgood-Schlatterin tautia esiintyy kasvuikäisillä erityisesti urheilevilla 9–15- vuotiailla pojilla tai 8–13- vuotiailla tytöillä. Kipu paikallistuu säären etuosaan parisen senttiä polvilumpion kärjen alapuolelle ja pahenee reisilihaksen jännityksen yhteydessä/sen jälkeen. Arvioiden mukaan tautia esiintyy noin joka kymmenennellä yksilöllä kasvun yhteydessä.
Esimerkiksi hypyt voivat olla erityisen kivuliaita ja säärikyhmyn alue voi olla kosketusarka sekä kuumottava.
Noin 50% Osgood-Schlatterin tautia kokevista nuorista harrastaa aktiivisesti liikuntaa (1). Tyypillisiä liikuntalajeja näillä kuntoutujilla on voimistelu, koripallo, jalkapallo sekä yleisurheilu.
Jänteet ovat varsin vahvoja, mutta luukudoksen vahvuus jänteen kiinnittymiskohdassa ei aina pysy kunnolla mukana pituuskasvun aikana.
Tutkiminen
Alkuvaiheen tehokas hoito saattaa lyhentää Osgood-Schlatterin taudin kestoa, joten ammattilaisen vastaanotolla kannattaa käydä varhaisessakin vaiheessa. Alaraajojen kuntoutukseen perehtyneen terapeutin tai lääkärin kliininen vastaanotolla tapahtuva tutkiminen riittää yleensä tilan toteamiseen. Lasten fysioterapiaan perehtyneet terapeutit ovat usein myös taitavia tilan tutkimisessa.
Polven ojentaminen vastusta vastaan ja hyppiminen aiheuttaa tyypillisesti taudissa kipua lumpiojänteen kiinnityskohtaan. Alueella saattaa olla myös turvotusta. Ammattilainen voi vastaanotolla tutkia myös alaraajojen hallinnan poikkeavuuksia ja kireyksiä, jotka saattavat vaikuttaa tilanteeseen.
Yleensä kuvantamistutkimuksia ei tarvita. Toisaalta pitkään jatkunut tai erittäin kipeä polvi kannattaa kuvauttaa avulsiomurtuman tai muiden alueen sairauksien poissulkemiseksi. Esimerkiksi Sinding-Larsen-Johanssonin tauti on toinen tyypillinen kasvuikäisten lasten oire. Mikäli kivun paikka poikkeaa Osgood-Schlatterin taudin tyypillisestä oirealueesta, on polvikivun syy todennäköisesti muu kuin kyseessä oleva tauti.
Erään tutkimuksen mukaan Osgood-Schlatterin tautiin liittyvät magneettitutkimuksessa löydettävät löydökset ovat yhteydessä siihen, kuinka paljon kipua lapsella on, kun jänteen kiinnityskohdan aluetta tunnusteltiin kliinisessä tutkimuksessa (2). Mitä merkittävämpää kipu on tunnustelussa, sitä tarkemmin yksilön lienee syytä noudattaa taudin hoidossa käytettäviä hoitolinjauksia.
Hoito
Fysioterapeutin, jalkaterapeutin tai muun jalan kuntoutukseen perehtyneen ammattilaisen ohjaukseen perustuva reiden ja pohkeen alueen harjoittelu nopeuttaa usein paranemista. Lihaskireyksiin ja hallinnan parantamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Terapeutti voi myös suunnitella tavoitteellisesti liikkuvalle nuorelle urheilijalle lajin huomioivaa korvaavaa harjoittelua, mikä ei pahenna polven oiretta.
Patella strap- tyyppinen polvituki saattaa vähentää alueelle tulevaa vetorasitusta. NRX polvilumpiotuen avulla treenit saattavat sujua kivuttomammin. Markkinoilla on myös pienempiä polven ympäri meneviä tukia ko. vaivaan, mutta niiden haasteena on tuotteen heikompi pysyminen paikallaan. Korkeampi NRX polvilumpiotuki pysyy todennäköisemmin jänteen kannalta oikealla kohdalla pidempään.
Oikeanlaisella terapeutin ohjaamalla teippauksella voidaan saada lievitystä kipuihin. Käytännössä teippaustekniikka valitaan yksilöllisesti muun muassa kivun lievitykseen liittyvän vasteen perusteella. Mikäli polvi ohjautuu sisään kyykyissä tai jalkaterän pronaatio on korostunutta, tilan hoitona voidaan harkita tukipohjallisten käyttöä. Voit tilata kauttamme esimerkiksi Pronation Control pohjalliset, jotka on suunniteltu nimenomaan lievään tai kohtalaiseen lattajalkaan. Shockwave-paineaaltohoitoa voidaan myös harkita muulle hoidolle huonosti reagoivassa Osgood-Schlatterin taudissa paranemisen edistämiseksi.
Harjoitteissa ei kannata kiirehtiä liikaa, sillä liian pian aloitettu korkeatehoinen etureiden harjoittelu voi ärsyttää sääriluun kyhmyn aluetta entisestään. Venyttelyissä ja lihasvoimaharjoitteissa on syytä kuitenkin asteittain edetä vaativimpiin liikkeisiin. Vähitellen aloitetuilla ja samalla nousujohteisilla harjoitteilla lienee apua Osgood-Schlatterin taudin hoidossa (3).
Liikuntaan palaaminen ja kivun huomiointi
Lepo sopivissa määrin on suositeltavaa. Usein ensimmäisten kahden viikon aikana tulisi välttää kaikkea kipua vähääkään pahentavaa liikuntaa.
Liikuntaan on syytä palata asteittain, sillä liian nopea kuormittavaan liikuntaan palaaminen voi pitkittää liikuntaan palaamista. Kipua mitataan usein subjektiivisella mittarilla, jossa kysytään kivun määrää 0:sta 10:neen. 0 tarkoittaa ei kipua ollenkaan ja 10 tarkoittaa pahinta mahdollista kipua. Mikäli jokin toiminto aiheuttaa yli 2/10 kipua, niin kyseessä olevan liikuntaharrastuksen tai yksittäisen harjoitusliikkeen arvioidaan olevan liian suurta Osgood Schlatterin taudin paranemisen kannalta (3). Harjoittelua, joka ei pahenna polven kipua voidaan kuitenkin jatkaa.
Liikuntaan paluu on syytä toteuttaa nousujohteisesti. Ensin voidaan esimerkiksi kokeilla kevyempiä toimintoja, kuten pyöräilyä tai nopeatahtista kävelyä, jonka jälkeen kivun salliessa voidaan vähitellen palata kevyeen hölkkään. Mikäli kevyt hölkkä sujuu hyvin, voidaan kokeilla normaalivauhtista juoksua. Vähitellen normaalivauhtisen hölkän onnistuessa voidaan vähitellen palata liikuntalajiin liittyvään harjoitteluun ja lopulta esimerkiksi hyppyjä sisältävään kilpatasoiseen liikuntaan asti. Tyypillisesti Osgood-Schlatterissa tämän tyyppinen harjoitteluun paluu kestää useita kuukausia, mutta vaikeaoireisena kilpatasoiseen liikuntaan palaaminen voi olla 12–42 kuukauden pituinen prosessi.
Ennuste
Tila uusiutuu varsin helposti. Liikunnalliselle lapselle tai nuorelle Osgood-Schlatterin tauti voi olla varsin häiritsevä ongelma. Oireilu loppuu yleensä kasvun loppuessa tai sääriluun kasvulevyn umpeutuessa (5), mutta vaikeasti oireilevilla tila saattaa kestää vuosia (6). Kivun voimakkuuden arvioidaan olevan yhteydessä tilan pitkittymiselle.
Eräässä tutkimuksessa arvioitiin, miten aktiivisuuden muokkaaminen kivun mukaan, polven asteittainen nousujohteinen voimaharjoittelu ja aktiivisen liikuntaan vähitellen oireiden perusteella palaaminen vaikutti seurannassa urheilulajiin paluuseen. Tutkimukseen osallistuneilla kipu oli kestänyt tutkimuksen alkaessa keskimäärin 21 kuukautta. 12 viikon kohdalla 80% ilmoitti onnistuneesta lopputuloksesta ja 16% palasi urheiluun. 12 kuukauden kohdalla 90% ilmoitti onnistuneesta lopputuloksesta ja 69% oli palannut urheilulajin pariin. (5.)
Toisen tutkimuksen mukaan joka kolmannella oli kipuja seurannassa kahden vuoden kohdalla. Samassa tutkimuksessa havaittiin, että mitä vähäisempiä olivat kuvantamistutkimuksella tehdyt löydökset, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kipu poistui nopeammin (7). Toisaalta kuvantamistutkimusta ei ole välttämätöntä tehdä selvissä tapauksissa, sillä voimakas kipu kosketettaessa on yhteydessä kuvantamistutkimuksen löydöksen kanssa.
Osgood-Schlatterin taudissa ennusteeseen pystyttäneen vaikuttamaan suotuisasti sillä, että urheiluun palataan vähitellen, jänteen kuormitusta vähennetään esimerkiksi tukien avulla ja yksilö toteuttaa nousujohteista polven alueen harjoittelua.
Voit varata ajan fysioterapeutille toimipisteessä tapahtuvalle vastaanotolle tai etävastaanotolle tämän linkin kautta.
Huom: Alueen kipu voi johtua myös muista ongelmista. Polven limapussin tulehdus voi oireilla myös lumpioon kiinnittyvän jänteen alueella. Hyppääjän polvessa (toiselta nimeltään patellaarinen tendinopatia) kipu paikantuu polvilumpion alapuolelle jänteeseen. Oireilua provosoi polven ojennusliikkeet, kuten hyppiminen. Hyppääjän polvea onkin usein 15–30- vuotiailla, jotka harrastavat aktiivisesti esimerkiksi palloilupelejä. Verrattaessa Osgood-Schlatterin tautiin Sinding-Larsen-Johanssonin tauti aiheuttaa oiretta jännealueen toiseen päähän, jänteen polvilumpioon kiinnittyvään osaan.
Apuvälineet ja Osgood-Schlatterin tauti
NRX polvilumpiotuki
Novaped Sports lattajalan pohjalliset
Pronation Control lattajalan pohjalliset
Varaa aikasi fysioterapiaan Vantaalle tai Helsinkiin
Hoitoon kannattaa hakeutua viimeistään, mikäli kipu pitkittyy, liittyy traumaan ja jos jalka ei kestä astumista.
Voit varata vastaanottoajan Myyrmäen, Tikkurilan tai Malmin Mehiläisen toimipisteeseen, jossa fysioterapeutti voi tutkia jalkasi, arvioida mahdollisen apuvälinetarpeen sekä suunnitella yksilölliset harjoitteet. Voit lukea lisää Myyrmäen ja Tikkurilan apuvälinevarastosta painamalla tästä.
Mehiläinen Myyrmäki: Rajatorpantie 8 B, 01600 Vantaa
Fysios Mehiläinen Tikkurila: Unikkotie 3 C, 01300 Vantaa
Mehiläinen Malmi: Malmin kauppatie 18, 00700 Helsinki
Lähteitä
(1.) Atanda A, Shah S & O’Brien K. Osteochondrosis: Common Causes of Pain in Growing Bones. Am Fam Physician. 2011 Feb 1;83(3): 285-91
(2.) Sørensen L, Holden S, Oei E, Magnusson S, Olesen J, Dean B, Hever M, Lyng K & Ratleff M. A comprehensive MRI investigation to identify potential biomarkers of Osgood Schlatter disease with controls. Scandinavien Journal of Medicine & Science in Sports. 2024, Apr. doi: https://doi.org/10.1111/sms.14634
(3.) Purushottam, A, Gholvea, David, M, Schera, B, Saurabh, Khakhariaa, Roger, F, Widmanna, B, Daniel, W & Greena, B. Osgood Schlatter syndrome. Curr Opin Pediatr 19:44–50.2007 Lippincott Williams & Wilkins. Level Of Evidence: 1A
(4.) Rathleff MS, Winiarski L, Krommes K, et al. Activity Modification and Knee Strengthening for Osgood-Schlatter Disease: A Prospective Cohort Study. Orthopaedic Journal of Sports Medicine. 2020;8(4). doi:10.1177/2325967120911106
(5.) Gholve, PA, Scher DM, Khakharia, S, Widmann, RF, Green, DW: Osgood Schlatter syndrome. Curr Opin Pediatr. 2007; 19:44-50
(6.) Guldhammer C, Rathleff MS, Jensen HP, Holden S. Long-term Prognosis and Impact of Osgood-Schlatter Disease 4 Years After Diagnosis: A Retrospective Study. Orthopaedic Journal of Sports Medicine. 2019;7(10). doi:10.1177/2325967119878136
(7.) Holden S, Olesen JL, Winiarski LM, et al. Is the Prognosis of Osgood-Schlatter Poorer Than Anticipated? A Prospective Cohort Study With 24-Month Follow-up. Orthopaedic Journal of Sports Medicine. 2021;9(8). doi:10.1177/23259671211022239
