Lattajalasta puhuttaessa tarkoitetaan jalkaterää, jonka sisäkaari on alentunut. Usein lattajalka ei aiheuta oireita ja aktiivinen liikunta sujuu ongelmitta. Toisaalta se voi vaikuttaa alaraajan toimintaan sekä altistaa merkittävillekin kivuille. 

Kerromme tekstissä mikä lattajalka on, mihin se voi altistaa, tutustumme kattavasti sen hoitoon sekä kuvaamme milloin lattajalan kuntoutukseen kannattaa erityisesti panostaa. Löydät tekstin loppupuolelta myös tietoa valmispohjallisista ja harjoitusvideoistamme.

Lattajalan määritelmä

Lattajalka on yleisesti ottaen sellainen jalkaterä, jonka sisempi pitkittäinen kaari on alentunut. Siihen voi liittyä kantaluun sisäosan asteittainen kääntyminen alaspäin ja jalkaterän etuosan kääntyminen ulos, kun jalkaterää katsotaan takaa. Lattajalkaisuutta voi olla vähäisesti tai se voi olla hyvinkin huomattavaa. 

Lattajalkaisuus on normaali jalan kasvuun liittyvä vaihe lapsilla. Kouluikään mennessä jalan kaari yleensä suurenee. Mikäli koulun aloittavalla lapsella on vielä selkeä lattajalka, niin on syytä hakeutua ammattilaisen vastaanotolle. Jalan kipuja on syytä myös totta kai hoitaa tarvittavalla tavalla.

Lattajalan eri määrityksiä ja variaatioita

Lattajalalle on monenlaisia nimityksiä, joista osa tarkoittaa täysin samaa asiaa ja osa tietyn tyyppistä lattajalkaa. Lattajalkaa voidaan tarkoittaa esimerkiksi näillä termeillä:

  • Lättäjalka
  • Latuskajalka
  • Pes planus: lääketieteellinen termi lattajalalle
  • Pes planovalgus: toinen lääketieteellinen termi lattajalalla
  • Toiminnallinen lattajalka: lattajalka, jossa nähdään jalkaterän kaari istuttaessa kun jalkaterä on maassa, mutta kaari alenee erittäin paljon kun jalalle laitetaan paino seistessä
  • Rakenteellinen lattajalka: edellistä huomattavasti huomattavampi lattajalka, jossa pitkittäinen kaari on matala jo istuttaessa (jalkaterä ei kehon painolla kuormitettuna) ja seistessä kaaren muoto ei juurikaan muutu
  • Synnynnäinen lattajalka: lattajalka, joka on ollut merkittävä jo lapsuudessa ja kouluiässä jalan kaari ei ole suurentunut
  • Hankittu tai hankinnainen lattajalka: aikuisiässä ilmeentynyt lattajalka. Tämän tyyppistä lattajalkaa on syytä hoitaa erityisesti jos polven, säären, nilkan tai jalkaterän alueella on kipuja. Erityishuomio hoidossa tibialis posterion toimintahäiriöön, joka on yleisin hankinnaisen lattajalan syy
  • Progressive Collapsing Foot Deformity (PCFD) on varsin uusi termi. Termillä viestitetään sitä, että jalan rakenteen romahtamiseen liittyy virheasennon kehittyminen useassa eri rakenteessa ja virheasento on yleensä etenevä
  • Ylipronaatio tai pitkittynyt pronaatio: termejä käytetään usein kuvamaan tilaa kun jalkaterä joustaa liikaa sisään. Pronaatio on normaali jalkaterän iskunvaimennusmekanismi, joka on jalan toiminnalle välttämätöntä. Toisaalta pronaatiota saattaa olla liikaa. Voi myös olla tilanteita, joissa vastakkaista liikettä supinaatiota ei ole riittävästi
Kuvassa lattajalassa nähdään kantapäiden sisäosan kääntyminen alaspäin ja jalkaterän etuosan kääntyminen ulos, joka näyttäytyy niin sanottuna ”too many toes”- ilmiönä. Kuvan kantaluun asentoa kutsutaan myös valgus- asennoksi. Kuvassa varsin merkittävä lattajalka. Lattajalkaisuutta on myös lievempänä muotona.
Lattajalan toteamiseen ja määrittämiseen ei ole kirjallisuudessa yhtenäistä kansainvälisesti sovittua tapaa. Toteamiseen on käytetty kirjallisuudessa esimerkiksi veneluun korkeuden määrittämistä, Foot Posture Index 6- tutkimusta tai kirurgiassa käytettäviä kuvantamismenetelmin käytettäviä mittauksia. Toisaalta tiettyyn pisteeseen asti lattajalan pystyy toteamaan kohtuullisen helposti pelkän jalan ryhdin ja toiminnan tarkastelulla.

Lattajalan syyt

Lattajalan synnynnäisiä syitä ovat esimerkiksi nivelsiteiden yliliikkuvuus, joka on esimerkiksi EDS:sä tai Donwnin syndroomaassa tyypillisiä. Raskausaikana kehon ligamentit löystyvät ja jalan kaaren madaltuminen on tyypillistä raskauden yhteydessä. Synnynnäinen telaluun virheasento ja jalkaterän luiden yhteenmuodostelmat ovat myös tyypillisiä syitä lattajalkaisuuteen. Synnynnäisessä lattajalassa jalkaholvi ei kasvun aikana kehity normaaliksi.

Lattajalkaisuus on jonkin verran yleisempää naisilla kuin miehillä. Se on yleisempää henkilöillä, joiden painoindeksi on korkea ja jalkaterän koko on suuri. Lattajalan yleisyys näyttäisi lisääntyvän iän myötä aikuisiässä. (1.)

Umpinaisten kenkien käyttö näyttäisi lisäävän riskiä lattajalkaisuuteen verrattaessa sandaalien käyttöön lapsilla (2), mutta samaa ei pystyttäne yleistämään aikuisväestöön (3).

Tibialis posterior lihaksen tehtävänä on lukita jalkaterä jäykäksi, kun ihminen kävellessä ponnistaa eteenpäin. Mikäli lihas ei toimi kunnolla esimerkiksi tibialis posteriorin toimintahäiriössä, jalkaterä ei pääse ponnistamaan suorassa jäykkänä vipuvartena. Lihaksen toimisessa heikosti jalkaterän nivelsiteille kohdistuu kuormitusta ja vähitellen nivelsiteet voivat venyä ja usein myös revetä. Tällä tavoin lattajalan ryhti madaltuu etenevästi. Toisaalta ylemmän nilkkanivelen liikeakseli voi olla erilainen yksilöittäin ja sitä kautta jalan pronaatiota hidastavat ja vastaliikettä tuottavat lihakset joutuvat suuremmalle kuormitukselle luisista rakenteista johtuen.

Lihakset voivat jonkin verran kannatella jalan ryhtiä, mutta jalkaterän nivelsiteiden löystyessä lihasten kyky ylläpitää jalan kaarirakennetta on hyvin rajallinen. Pohkeen ja nilkan alueen liikerajoitus puolestaan aiheuttaa sen, että puuttuvaa nilkan liikettä pyritään korvaamaan muun muassa jalan keskiosan ja alemman nilkkanivelen liikkeillä. Jalkaterän keskiosien liike lisääntyy voi aiheuttaa jalan kaarirakenteiden madaltumisen ja liikkeessä pitkittynyttä pronaatiota. Askelen tukivaiheen lopussa jalkaterän tulisi olla jäykkä eikä ponnistusvoima välity lattajalassa optimaalisimmalla tavalla.

Voiko lattajalka altistaa jalan vaivoille?

Lyhykäisyydessään kyllä ja ei. Lattajalka voi olla täysin oireeton, mutta toisaalta se voi altistaa vaikeillekin jalkaterän oireille. Toisaalta se voi vaikuttaa alaraajan kuormitukseen lähinivelissä ja sitä kautta olemaan yhtenä lisätekijänä jalan kipujen muodostumisessa.

Jalkaterän pitkittäiskaaren hallinta saattaa vaikuttaa ylös polviniveleen. Arvioiden mukaan lattajalkaisilla yksilöillä polvissa saattaa usein ilmetä niin sanottua pihtipolvisuutta. Pihtipolvisuutta pidetään yhtenä merkittävänä riskitekijänä patellofemoraaliseen kipuun, jota on polven etuosassa. Lattajalka saattaakin altistaa aiheen tutkimuksia käsitelleen kirjallisuuskatsauksen mukaan patellofemoraaliseen kipuun (4). Varusmiehillä esimerkiksi polven etuosan kipua tavattu lähes puolet enemmän lattajalkaisilla (kohtalainen tai merkittävä lattajalka) kuin niillä, kenellä on normaalikaarinen jalkaterä (5). Rakenteellisen lattajalan omaavilla polven etuosan kipua on armeijaa käyvillä tavattu noin 7%:lla (5, 6).

Polven linjaukseen vaikuttaa erityisesti jalkaterän alueen ja lonkan alueen hallinta. Polvi kääntyy helposti pihtipolvi- asentoon jos lonkan hallinta on heikko ja jos yksilöllä on lattajalka. Polveen saattaa tuolloin tulla polven etuosan patellofemoraalista kipua.

Pitkittyneellä pronaatiolla näyttäisi olevan yhteyttä säären penikkatauti- tyyppiselle oireilulle (penikkataudin yleisimmälle muodolle eli Medial tibial stress syndrome:lle/ sääriluun mediaaliselle rasitusoireyhtymälle) (4, 7, 8). Vaivaisenluulla ja lattajalla saattaa olla yhteys (9, 10, 11), mutta aivan kaikki tutkimustulokset eivät tue tätä väitettä. Vaivaisenluussa varpaan asentoa pystytäänkin usein parantamaan vähäisesti pelkällä jalkaterän taka- ja keskiosan tuennalla. On myös viitteitä siitä, että lattajalalla ja hallux rigiduksella olisi yhteyttä (10). 

Lattajalan arvellaan olevan yhteydessä lisäksi vasavarpaisiin, päkiän alueen kipuun ja johtavan usein kipuun ja jäykkyyteen. Lattajalan kehittyessä pitkälle degeneratiivista niveltulehdusta saattaa ilmetä, joka saattaa johtaa muun muassa nivelten jäykistymiseen. (12.) Sen arvellaan nostavan myös riskiä plantaarifaskiittiin ja aiheuttavan jalkateriin väsymisen tunnetta. Diabeetikoilla lattajalka voi lisätä paineen lisääntymistä jalkaterässä, lisätä kovettumien muodostumista ja näin ollen vaikuttaa haavaumariskiin. Se saattaa vaikuttaa myös negatiivisesti asennon hallintaan liittyviin toimintoihin (13). 

Lattajalkaisilla keskimäärin on suurempi riski alaraajavammoille. Ero on kuitenkin varsin vähäinen, kun sitä verrataan normaalin kaaren omaaviin henkilöihin (14). Esimerkiksi armeijaa käyvillä lattajalkaisilla henkilöillä ei liene olevan suurempi riski alaraajavammojen ilmaantumiseen (15). Onkin vähäistä viitettä siitä, että lattajalkaisuus vähentäisi jalkaterän ja nilkan alueen vammojen riskiä nuorilla miehillä suunnanmuutoksia sisältävässä kuormituksessa.

Hoito

Mikäli lattajalkaisessa alaraajassa on kipua, niin jalkaa on syytä hoitaa. Kipua selkeästi provosoivaa rasitusta (esimerkiksi juoksu) on syytä hetkellisesti välttää. Toki liikunnalla on paljon terveysvaikutuksia, joten pitkäaikaista totaalilepoa ei ole suositeltava toteuttaa.  

Valmispohjallisia, yksilöllisiä pohjallisia, harjoittelua ja muun muassa kuormituksen hallintaa hyödynnetään oireilevan lattajalan hoidossa. Löydät lopusta tietoa kauttamme tilattavista pohjallisista, joita käytetään lattajalassa sekä lattajalan videoiduista harjoitusvideoista.

Harjoittelu

Jalan toiminnan ja ryhdin parantamiseksi voidaan tehdä jalan pienten lihasten spesifejä harjoitteita ja toisaalta harjoittaa jalan kaarta tukevia säären alueelle ulottuvia lihaksia. Toisaalta huomiota kannattaa kiinnittää myös tietyissä tilanteissa lonkan alueen hallintaan ja nilkan liikkuvuuteen.

Jalan pieniä lihaksia aktivoivat lyhennysharjoitteet harjoitteet ovat vuosien saatossa korvanneet perinteiset niin sanotut pyyhkeen rullausharjoitteet. Eräässä tutkimuksessa jalan pienet lihakset pyrittiin relaksoimaan injektion avulla. Toiminnallista lattajalkaa mittaavassa testissä tulos suureni 3,8mm niillä, joille annettiin injektio. Tutkimuksen johtopäätöksen mukaan jalan pienillä lihaksilla on rooli pitkittäisen kaaren ylläpitämisessä. (16.) Erään tutkimuksen mukaan jo neljän viikon pienten lihasten harjoitusjaksolla avulla saatetaan pystyä vaikuttamaan toiminnallista lattajalkaa mittaavaan testitulokseen (17). Lyhennysharjoitteista lienee hieman apua lattajalan hoidossa, mutta ko. harjoitteiden ei ole syytä olla ainoa tapa hoitaa tilaa erityisesti jos alaraajan alueella on kipuja.

Pohkeen jännelihaskompleksin venyttelyä tai operatiivista pidentämistä hyödynnetään vaikean nilkan liikerajoituksen hoidossa. Vahvaa näyttöä venyttelyn vaikuttavuudesta lattajalkaan ei ole, vaikka venyttely on kuulunut monesti kuntoutusasetelmaan esimerkiksi tibialis posteriorin toimintahäiriön kuntoutuksen tutkimuksissa harjoittelun lisänä (18, 19). Venyteltäessä on syytä kiinnittää lisähuomiota siihen miten venytellään, jottei kuormitus korostu jo valmiiksi mahdollisesti venyttyneelle jänteelle.

Voit tilata lattajalan videoidut harjoitusohjeet verkkokaupastamme. Harjoitteilla pyritään edistämään jalan ryhtiä lievässä lattajalassa, mutta osa harjoitteista soveltunee myös merkittävämpään lattajalkaan. Harjoitteet etenevät nousujohteisesti, ja niissä on huomioitu eri kuntotason omaavat asiakkaat. Mukana lisäharjoitteita lonkalle ja venytyksiä pohkeelle, joita voi tehdä videon opastamissa tilanteissa tarvittaessa.

Harjoitusvideoiden hinta on 49,90€ kun tilaat ne yksittäisenä tuotteena ja 24,90€ kun ostat ne tuotteen lisänä.

Erityisesti vaikeissa jalan ongelmissa konsultoithan lääkäriä, alaraajafysioterapiaan erikoistunutta terapeuttia tai jalkaterapeuttia.

Pohjalliset

Pohjallisilla saattaa olla jonkin verran vaikutusta lattajalan oireisiin, mutta useimmiten oireilevaan lattajalkaan pohjalliset ainoana hoitokeinona eivät ole riittävät. Niillä saatetaan pystyä esimerkiksi toiminnallisessa lattajalassa vähentämään kipua, parantamaan kävelyn energiataloutta ja vähentämään hieman kantaluun niin sanottua eversioliikettä. Pohjallisten vaikutus liittynee enemmän voimien muutokseen kuin liikkeen ja asennon muuttumiseen. Yksilöllisten pohjallisten paremmuudesta verrattuna valmispohjallisiin ei ole arvioiden mukaan tutkimusnäyttöä. (20.) Toisaalta erittäin kivuliaassa ja pitkittyneessä kivussa yksilöllisiä pohjallisia on syytä harkita erityisesti, jos valmispohjalliset eivät vähennä kipua riittävästi.

Kuten aiemmin kirjoitimme, lattajalalla ja polven etuosan kivulla on usein yhteys. 2018 konsensuksen mukaan pohjallisia on suositeltava käyttää patellofemoraalisessa kivussa ja kuntoutujien on syytä myös harjoitella (21). Pelkkä valmispohjallisten käyttö patellofemoraalisen kivun hoidossa oli lähes yhtä tehokasta eräässä tutkimuksessa kuin fysioterapia sekä tehokkaampaa kuin tasaiset pohjalliset lyhyellä aikajänteellä, vaikkakin eroa ryhmien välillä ei enää havaittu vuoden seurannassa (22).

Eräässä tutkimuksessa muotoilluista pohjallisista oli enemmän hyötyä toiminnallisen lattajalan kipujen hoidossa kuin lumepohjallisista (23) ja toisessa tutkimuksessa pohjalliset olivat yhtä tehokkaat kuin esimerkiksi harjoittelu alaraajojen kipujen hoidossa, kun kuntoutujilla oli pitkittynyttä pronaatiota (24). 

Jos pohjalliset toimivat hyvin esimerkiksi kivun vähentämisessä, niiden käyttöä voidaan jatkaa kipuvaiheen jälkeenkin, riippuen käyttöönoton syistä. Toisinaan pohjallisesta voidaan luopua, kun kivut ovat poistuneet. Toisaalta niillä ei nykytietämyksen mukaan aiheuteta jalalle mitään haittaa ja niitä voidaan käyttää puhtaasti senkin vuoksi, että jalkineiden käyttömukavuus paranee usein pohjallisten avulla. Tietyissä sairauksissa pohjallisen käyttöä suositellaan pysyvästi.

Pohjallisten käytöllä on havaittu jonkin verran positiivisia tuloksia tiettyjen pienten jalkaterän lihasten poikkipinta-alaan ja voimantuottoon lattajalkaisilla henkilöillä. Saman suuntaisia tuloksia on havaittu myös harjoittelulla, johon on yhdistetty pohjallisten käyttöä. (25.) Toisaalta on myös toisen suuntaisia tutkimustuloksia (26). Välttämällä liian kovan ja jyrkän sisäkaaren tuen omaavia pohjallisia näiltä hypoteettisilta negatiivisilta vaikutuksilta pystytään välttymään. On kuitenkin huomioitavaa, että erityisesti kivuliaaseen jalkaterän sisäsyrjän kuntoutukseen usein tarvitaan sisäsivun kiilauksia ja tarpeeksi tukevaa pitkittäisen kaaren tuentaa.

Emme suosittele valmispohjallisia sellaisille henkilölle kenellä on rakenteellinen lattajalka. Rakenteellisessa lattajalassa pitkittäistä kaarta ei ole nähtävissä, kun kuntoutuja istuu ja jalkaterä on rennosti alustalla. Myös seistessä heillä ei ole nähtävissä pitkittäistä kaarta vaan koko pitkittäisen kaaren sisäreuna on alustassa kiinni seistessä. Toiminnallisessa lattajalassa kaari on selkeästi nähtävissä istuma- asennossa, mutta se madaltuu huomattavasti seistessä. Mikäli seistessä pitkittäisen kaaren sisäreuna ei ole alustassa kiinni, niin valmispohjalliset voivat olla hyvä vaihtoehto.

Ammattilaiset voivat käyttää pohjallistarpeen arviossa ja pohjallisten teknisten ominaisuuksien suunnittelussa Keystone- mittaria, joka mittaa supinaatioresistenssiä.
Kuvassa lievä lattajalka, johon käytetään usein valmispohjallisia. Kuvat otettu kun kuntoutuja seisoo molemmilla jaloillaan. Hankalimmissa ja kivuliaimmissa tapauksissa käytetään usein yksilöllisiä pohjallisia.

Motion Control pohjalliset ovat erinomaiset yleispohjalliset, joita voi käyttää myös lievässä toiminnallisessa lattajalassa. Tuotteen pinta on pehmeä, joten niitä käytetään seisomatyötä tekevillä tai reumassa tai diabeteksessa. Vaikeassa reumassa tai pitkälle edenneessä diabeteksessa käytetään yksilöllisiä pohjallisia ja emme tuolloin suosita Motion Control pohjallisia. 

Plateau kiilapohjalliset ovat toinen erinomainen valmispohjallinen lattajalkaan. Pohjallisen kantakiilauksen avulla voidaan hidastaa pronaatiota ja pohjallisen muodon vuoksi jalkaan kohdistuvia painepiikkejä saadaan vähennettyä. Kantakiilan avulla pyritään stabiloimaan kantapäätä pronaatiosuuntaan sekä myös toiseen suuntaan. Tuotetta käytetään siis myös tuomaan jalalle lisää vakautta ja parantamaan vähäisesti myös tasapainoa liikuttaessa esimerkiksi epävakaalla alustalla. 

Edellisiä hieman joustavampi vaihtoehtoja ovat Currex Low Arch ja Currex Med Arch pohjalliset. Currex Low Arch sopii paremmin niille, joilla on merkittävämpi toiminnallinen lattajalka. On kuitenkin huomioitavaa, että Currexit ovat varsin kevyet pohjalliset ja ne eivät todennäköisesti tue riittävästi jalkaa, jota on vaikea suoristaa pois pronaatioasennosta. Kahden asteen kantakiilaa käytetään näiden pohjallisten kanssa suoristamaan kantaluuta pois niin sanotusta valgus- asennosta.

Tutustu myös Powerstep Pinnacle Low ja Powerstep Pinnacle pohjallisiin, joiden tukitaso on jäykempi kuin Currexin malleissa. Powerstepin pohjallisia on vielä varastossa, mutta toimituskustannusten merkittävien muutosten vuoksi niitä ei toistaiseksi tilata enää lisää Suomeen.

Voitte lukea lisää pohjallisista ja niiden hyödyistä täältä. Pohjallisvalikoimamme löydätte täältä.

Kuvassa vasen jalka, jonka kantapää on korostuneesti valguksessa. Kahden asteen kantakiilaa käytetään vastaavissa tilanteissa pitkittäiskaarta tukevien pohjallisten kanssa ohjaamaan kantapään aluetta. Toisinaan voidaan tarvita yksilöllisen arvion mukaan myös voimakkaampia yksilöllisiä kiilauksia. Mikäli kantapään asento on kallellaan varukseen (toiseen suuntaan), niin kantakiilaa ei saa käyttää tuotekuvauksen mukaisella tavalla. Käännythän alaraajafysioterapeutin tai jalkaterapeutin puoleen vaikeissa jalan haasteissa tai jos teillä on lisäkysymyksiä.

Pohjalliset ja lasten lattajalka

Klikkaa lukeaksesi myös Pohjalliset ja lasten lattajalka- teksti


Lasten toiminnallista lattajalkaa käsitelleen suuren kirjallisuuskatsauksen mukaan lasten lattajalkaan ei liity useimpia siihen yhdistettyjä jalan ongelmia. Tutkimusten fokus tulisi siirtää lasten oireettoman lattajalan tutkimuksesta niihin, joilla on diagnoosiin liittyvä jalan patologia. Diagnooseista lueteltiin erikseen muun muassa lastenreuma, CP-vamma, kampurajalka ja Downin syndrooma. Kirjallisuuskatsauksen mukaan lasten oireettomaan lattajalkaan ei ole näyttöä hankkia yksilöllisiä pohjallisia. (27.)

Joustavan lattajalan leikkaushoito on hyvin harvoin perusteltu lapsilla ja nuorilla. Fysio- tai jalkaterapeutti voi ohjata lapselle harjoitusohjeita, jotka voivat koostua plyometrisistä (eräänlaista iskuttavaa nopeusvoimaharjoittelua. Esim pallopelit ovat pitkälti plyometristä) harjoitteista, jalkaterän kaarta aktivoivista harjoitteista ja tarvittaessa pohkeen alueen liikkuvuutta lisäämiseen suunnatuista venyttelyistä. Toisinaan lapsilla käytetään yölastoja, mikäli pohkeessa on liikerajoitusta. Tässä tarkoituksessa lastassa ei saa kuitenkaan käyttää varvaskiilaa tai muuta sellaista tukea, jossa varpaat ovat lähellä ääriasentoa.

Kivuliaaseen jalan vaivaan yksilölliset tai valmispohjalliset ovat usein toimiva ratkaisu esimerkiksi harjoittelun lisänä. Ei ole esteitä käyttää valmispohjallisia oireettomassa lattajalassa, sillä niillä ei nykytietämyksen mukaan ole negatiivisia vaikutuksia alaraajaan. Toki on muistettava se, että oireeton toiminnallinen lattajalka ei aina tarkoita sitä, että jalassa olisi suoranaisia vaivoja. 

Mikäli lapsen pitkittäiskaari ei näy myöskään kuormittamattomana (esim istuessa), niin alaraajoihin perehtyneellä terapeutilla käynti voi olla aiheellista. Kouluikään tultaessa jalan kaarien pitäisi olla kehittynyt jo merkittävästi. Mikäli kouluikäisen jalkaterän sisäosan pitkittäiskaarta ei näy, niin on syytä käydä ortopedin/ jalkakirurgin vastaanotolla.

Piilota kuvaus

Jalkineet ja lattajalka

Kevytjalkineisiin liittyvä tutkimusnäyttö lattajalassa on toistaiseksi ristiriitaista. Esimerkiksi juostessa juoksukengillä terveillä normaaleita jalkineita käyttävillä koehenkilöillä jalan pienet lihakset toimivat aktiivisemmin kuin juostessa ilman jalkineita (28), mutta päinvastaisiakin arvioita on esitetty. Lapsilla on usein suositeltavaa käyttää kevyitä jalkineita. Tutkimuksissa on esitetty, että lattajalka olisi yleisempi umpinaisia kenkiä käyttävillä lapsilla verrattuna paljon paljain jaloin liikkuviin tai sandaaleita käyttäviin (2, 28). Tutkimusraportissa arveltiin jalkojen aktivaation olevan suurempaa sandaalien käyttäjillä, koska he aktivoivat jalan lihaksia pitääkseen sandaalin jalassa ja tällä olevan yhteyttä jalan kaarien kehittymiseen (2).

Aikuisilla ja lapsilla jalan ollessa jalkineessa varpaiden ei tulisi näyttää ylöspäin. Lisäksi varpailla tulisi olla riittävästi tilaa, jotta jalkaterän etuosa pystyy toimimaan optimaalisella tavalla. Kapeakärkiset ja liian lyhyet jalkineet arvioiden mukaan passivoivat jalkaa, sillä jalkaterä ei pääse toimimaan normaalisti liian pienissä kengissä. 

Yleisesti ottaen oireettomaan lattajalkaan voidaan kokeilla myös kevyempiä jalkineita, mutta vaikeimmissa ja oireilevissa tapauksissa voidaan käyttää tukevia, päkiästä rullaavia lenkkikenkiä tai vaikeammissa tapauksissa nilkasta tukevia vaelluskenkiä. Tukevat jalkineet ovat useimmiten ensisijaisia erityisesti, jos taustalla on perussairauksia tai kipua. Jalkine on useimmiten sopiva ja toimiva yksilölle, mikäli se tuntuu hyvältä jalassa. Täyttä konsensusta lattajalan eri variaatioille suositeltavista kengistä ei ole.

Erittäin vaikeissa sekä oireilevissa lasten ja aikuisten jalkaterien virheasentojen hoidossa tarkasti valitut valmisjalkineet ja tarvittaessa pohjalliset eivät aina ole riittävät vaan jalkineet joudutaan teettämään yksilöllisesti. Aloite yksilöllisten jalkineiden hankinnan suosituksesta tulee yleensä kuntoutujan tavanneen ammattilaisen toimesta. Jalkineen kiertojäykkyydestä, kantakorotuksesta ja jalkineen keinupohjasta saattaa olla hyötyä erityisesti jäykässä lattajalassa. Toisaalta sellaisilla yksilöillä, joilla ei ole vaikeita jalkojen virheasentoja, jalkineissa ei ole arvioiden mukaan suositeltavaa käyttää edellä mainittuja ominaisuuksia.

Jalkineiden riittävä koko on erittäin tärkeässä asemassa jalan toiminnan kannalta. Toisaalta erityisesti toiminnallisessa lattajalassa pohjallisilla ja harjoittelulla pystytään useimmiten vaikuttamaan jalan vaivoihin tehokkaammin kuin tarkalla jalkineen valinnalla.

Oireeton lattajalka

Klikkaa lukeaksesi myös oireettoman lattajalan teksti


Oireetonta lattajalkaa ei aina tarvitse hoitaa ja se ei usein estä esimerkiksi aktiivisista liikunnan harrastamista. Oireettomaan lattajalkaan on toisaalta joissain tapauksissa syytä kiinnittää lisähuomiota. Aikuisiällä ilmaantuvaa lattajalkaa on syytä vähintään seurata ja toisaalta myös hoitaakin tilanteissa, joissa henkilöllä on:

  • diabetes
  • reuma
  • lisäveneluu (huom: tähän jalan vaivaan yksilölliset pohjalliset!)
  • kuntoutuja käyttää steroidivalmisteita
  • lattajalkaisuus on lisääntynyt lyhyen ajan aikana
  • kuntoutuja joutuu välttämään alaraajoja kuormittavia liikuntamuotoja
  • asento vaikuttaa merkittävästi kävelyn tekniikkaan
  • taustalla on jalkaterän sisäsyrjän leikkaus tai vamma
  • erityishuomiota ja arviointia tarvitaan myös, mikäli jalkoihin alkaa muodostumaan toispuoleinen lattajalka.
Toisinaan seurantaan on syytä, mikäli kuntoutujalla on ylipainoa tai mikäli hän on ikääntynyt. 
 

Etenkin aikuisiällä ilmaantunut lattajalka pahenee usein ja voi johtaa vuosien saatossa nivelten liukumiseen ja nivelsiteiden vaurioihin. Se ei kuitenkaan tarkoita aina sitä, että lattajaloilla ei pystyttäisi liikkumaan normaalisti ja harrastamaan toisinaan jopa pitkän matkan juoksua.

Lapsen normaaliin kehitykseen liittyy vaihe, jolloin jalan pitkittäiskaaren asento on matala. Alle kouluikäisillä kannattaa hakeutua arvioon, mikäli jaloissa on oireita, lapsi välttelee esimerkiksi juoksemista jalkojen kuormituksen vuoksi tai jos jalan asento on selkeästi matalampi kuin muilla ikätovereilla. Mikäli jalan rakenne ei lähde alaluokilla muuttumaan, niin käynti alaraajafysioterapiaan erikoistuneella terapeutilla tai jalkaterapeutilla voi olla aiheellista. Jalan kaari on kehittynyt noin kymmeneen ikävuoteen mennessä ja terapialla pystyttäneen vaikuttamaan tilanteeseen muutama vuosi ennen sitä. 

Toisinaan hoitotoimenpiteiden tärkeyttä mietittäessä lasten kohdalla terapeutin päätöksentekoa saattaa arvioiden mukaan helpottaa se, että selvitetään onko kuntoutujan lähisukulaisilla jalan ongelmia tai väsyvätkö lapsen jalat.

Mikäli epäillään tibialis posteriorin toimintahäiriötä, niin tuolloin pohjallisten tai muiden jalan ortoosien käyttö sekä harjoittelu on syytä aloittaa ajoissa. Tibialis posteriorin toimintahäiriön riittävän aikainen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen ovat tärkeitä asioita, sillä pitkälle edetessään tilaa on vaikea hoitaa ja tuolloin jalka joudutaan usein operoimaan.

Lattajalkoja on monenlaisia. Erityisesti lievä lattajalka voi olla toiminnassa erittäin toimiva ja oireita ei välttämättä esiinny. Pronaatio on kuitenkin jalkaterän normaali liike ja tärkeä jalan iskunvaimennusmekanismi. Pohjallisista toisaalta ei ole haittaa jaloille ja niiden avulla voidaan keventää jalkaterälle kohdistuvia painepiikkejä lievässä lattajalassa.

Piilota kuvaus

Tibialis posterior oireyhtymä

Lattajalan syynä on usein tibialis posteriorin toimintahäiriö. Vaivan tunnistaminen ja riittävän aikainen hoito on tärkeää. Toimintahäiriössä pohjalliset eivät välttämämättä kevennä jänteelle kohdistuvaa rasitusta riittävästi. Tuolloin PTTD Airlift ilmatyynyllinen nilkkatuki voi tulla kyseeseen. Voit lukea täältä lisää jalkaterän sisäsyrjän alueelle oireilevasta tibialis posteriorin toimintahäiriöstä.

Lattajalan ortooseja

Motion Control pohjalliset

Motion Control on erinomainen yleispohjallinen. Sopii esimerkiksi plantaarifaskiittiin, tukemaan lievää lattajalkaa, känsäytymien ja neuropaattisen kivun hoitoon ja lievittämään kipua paljon seisomatyötä tekevillä henkilöillä

Plateau kiilapohjalliset

Kantapään alueen pronaatiota ja supinaatiota stabiloiva pohjallinen tukee kevyesti myös pitkittäistä jalkaterän kaarta

Currex Med Arch pohjalliset

Kevyt ja vähän tilaa vievä dynaaminen valmispohjallinen. Tukee kevyesti pitkittäistä kaarta. Pitkittäiskaaren tuen korkeus hieman korkeampi kuin Low Arch pohjallisissa, mutta soveltuu kuitenkin lievään lattajalkaan. Mikäli kantaluu on valguksessa, niin kahden asteen kantakiilaa voidaan käyttää yhdessä pohjallisen kanssa

Currex Low Arch pohjalliset

Kevyt ja vähän tilaa vievä dynaaminen valmispohjallinen. Tukee kevyesti pitkittäistä kaarta. Mikäli kantaluu on valguksessa, niin kahden asteen kantakiilaa on syytä käyttää yhdessä pohjallisen kanssa

Kahden asteen kantakiila

Kantakiilalla pyritään tehostamaan pohjallisen vaikutusta tilanteissa, jossa kantaluu ohjautuu korostuneesti valgukseen tai kun muuten halutaan vaikuttamaan pronaatioon

Airlift PTTD ilmatyynyllinen nilkkatuki

Airiest Airlift PTTD ilmatyynyllistä nilkkatukea käytetään kivuliaassa tibialis posteriorin toimintahäiriössä.

Varaa aikasi fysioterapiaan Vantaalle tai etäfysioterapiaan

Hoitoon kannattaa hakeutua, mikäli kipu pitkittyy, liittyy traumaan ja jos jalka ei kestä astumista.

Voit varata ajan Myyrmäen tai Tikkurilan Fysioksen toimipisteeseen, jossa fysioterapeutti tai jalkaterapeutti voi tutkia jalkasi, arvioida mahdollisen apuvälinetarpeen sekä suunnitella yksilölliset harjoitteet. Voit lukea lisää Myyrmäen ja Tikkurilan apuvälinevarastosta painamalla tästä. Voit varata käynnin Myyrmäkeen myös soittamalla Fysioksen ajanvaraukseen numeroon 010 23 77 00. Kerro varatessasi aikaa, että haluat ajan fysioterapeutti Antti Mässelille, Anniina Meriläiselle tai Santeri Pulkkiselle.

Etäfysioterapiaan varten tarvitset toimivan sähköpostiosoitteen sekä, tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin. 

Lähteitä

Lähteet löydät täältä.

Sivuston jalkaspesialisti.fi sisältö on ainoastaan täydentävää tietoa ja hoidon perustan suunnittelee kuntoutujan tavannut terveydenhuollon ammattilainen. Apua kuntoutukseen saat esimerkiksi lääkäriltä (mm. diagnosointi), alaraajafysioterapiaan erikoistuneelta terapeutilta tai jalkaterapeutilta.

Shopping Cart

Lisätietoa harjoitusvideoista

Tämän tuotteen ostajana voit hankkia pääsyn alaraajafysioterapeutin suunnittelemiin harjoitusvideoihin videoportaalissamme.

Alta otsikkoa klikkaamalla löydät tarkemmat harjoitekohtaiset esittelyt:

Harjoitteet etenevät nousujohteisesti, ja niissä on huomioitu eri kuntotason omaavat asiakkaat. Mukana lisäharjotteita lattajalkaan, joita voi tehdä tarvittaessa.

Tutkittuun tietoon ja käytännön kokemuksiin perustuvat alaraajafysioterapiaan erikoistuneen fysioterapeutin suunnittelemat harjoitusvideot koostuvat yli 20 minuutin videomateriaaleista, joissa kuvataan harjoitteet käytännössä.

Harjoitteilla pyritään edistämään jalan ryhtiä lievässä lattajalassa, mutta osa harjoitteista soveltunee myös merkittävämpään lattajalkaan. Harjoitteet etenevät nousujohteisesti, ja niissä on huomioitu eri kuntotason omaavat asiakkaat. Mukana lisäharjoitteita lonkalle ja venytyksiä pohkeelle, joita voi tehdä videon opastamissa tilanteissa tarvittaessa.

Alaraajafysioterapian käytäntöihin ja käytännön kokemuksiin perustuvat alaraajafysioterapiaan erikoistuneen terapeutin suunnittelemat harjoitusvideot koostuvat noin 20 minuutin videomateriaaleista, joissa kuvataan harjoitteet käytännössä.

Vaikka harjoitteet on valittu erittäin tarkasti ja niissä on pyritty parhaalla mahdollisella tavalla huomioimaan yksilöllisyys, niin ne eivät kuitenkaan saa korvata teille yksilöllisesti ohjattuja harjoitteita. Erityisesti vaikeissa jalan ongelmissa konsultoithan lääkäriä, alaraajafysioterapiaan erikoistunutta terapeuttia tai jalkaterapeuttia.

Harjoitteet on suunniteltu polven nivelrikon kuntoutukseen. Harjoitteet etenevät nousujohteisesti, ja niissä on huomioitu eri kuntotason omaavat asiakkaat. Videoilla on lihasvoimaharjoitteiden lisäksi erilliset osiot tasapaino- ja liikkuvuusharjoitteille, joita tehdään videoiden ohjeistuksen perusteella vain tarvittaessa.

Voit valita videot vain tiettyjen polven nivelrikon tuotteiden lisänä 24,90€ lisähintaan.

Tutkittuun tietoon ja käytännön kokemuksiin perustuvat alaraajafysioterapiaan erikoistuneen terapeutin suunnittelemat harjoitusvideot koostuvat noin 30 minuutin videomateriaaleista, joissa kuvataan harjoitteet käytännössä.

Vaikka harjoitteet on valittu erittäin tarkasti ja niissä on pyritty parhaalla mahdollisella tavalla huomioimaan yksilöllisyys, niin ne eivät kuitenkaan saa korvata teille yksilöllisesti ohjattuja harjoitteita. Erityisesti vaikeissa jalan ongelmissa konsultoithan lääkäriä, alaraajafysioterapiaan erikoistunutta terapeuttia tai jalkaterapeuttia.