Plantaarifaskiitti on yleinen jalkaterän oire, joka useimmiten helpottuu normaaleilla hoitomenetelmillä varsin tehokkaasti. Toisinaan vaiva aiheuttaa harmaita hiuksia asiakkaiden lisäksi terapeuteilla, sillä vaiva saattaa olla luonteeltaan hyvin sinnikäs eikä lähde paranemaan parhaimmillakaan hoitokonsteilla. Plantaarifaskiitista kärsivälle henkilöille tila aiheuttaa kipua ja arkiaskareet sekä liikunta ei enää onnistu samalla tavalla kuin ennen. Toisinaan se aiheuttaa myös epätoivoa, sillä vaivasta kärsivälle henkilölle se voi näyttäytyä tilana, joka ei aina lähde paranemaan toivotulla tavalla. Toivoa kuitenkin on – sitkeässäkin plantaarifaskiitissa.

Plantaarifaskiitissa tärkeinä pointteina on kolme eri asiaa: varhainen tilanteeseen reagointi, sinnikkyys harjoittelussa sekä se, että tiedostetaan vaivan paranevan yleensä aikanaan. Yhdistelemme blogitekstissämme plantaarifaskiittiin liittyvää tutkimusnäyttöä sekä sen hoidossa huomioitavia käytännön asioita.

Plantaarifaskiitti ja harjoittelu

Netissä on monenlaisia ohjeita plantaarifaskiitin kuntouttamiseksi. Toiset vinkit toimivat hyvin, toiset eivät. Asiaa on tutkittu kohtalaisen paljon. Parhaaksi hoitometodiksi on todettu niin sanottu High-load strength training- harjoittelu. Harjoitteissa noustaan päkiälle rappusen reunalla ja varpaat ovat ojentuneina esimerkiksi pyyhkeen päällä. Moni aloittaa harjoitteet innolla ja odottaa tuloksia vähintään viikon sisällä. Todellisuus ei kuitenkaan mene näin, sillä metodissa tuloksia nähdään vasta pidemmän aikavälin jälkeen. Itse asiassa ko. harjoittelumetodin avulla kantakalvo voidaan saada lyhyellä aikavälillä entistä kipeämmäksi. Pientä kipua harjoitellessa ei kuitenkaan kannata pelästyä, mutta kipu ei saa jäädä päälle pitkäksi aikaa. Harjoittelun jälkeisenä päivänä kipu ei saa olla pahempaa kuin ennen harjoituksen tekemistä. 

Erittäin kivuliaassa tilanteessa harjoittelu voidaan aloittaa kevyemmin, esimerkiksi jumppakuminauhaa hyödyntäen, jolloin rappusharjoite voidaan aloittaa tilanteen hieman hellittäessä. Harjoittelu ei kuitenkaan saa olla saman liikkeen toistamista ilman vastuksen vaihtamista viikosta ja kuukaudesta toiseen. Treeni täytyy olla nousujohteista, eli vastus muuttuu viikkojen kuluessa rankemmaksi ja rankemmaksi. Näin jalka saadaan siihen kuntoon, että se kestää arkiaskareissa ja harrasteissa tulevaa kantakalvon venytystä ilman alueen ärsyyntymistä.

Plantaarifaskiitti ja venyttely

Venyttely kannattaa tehdä aina aamuisin ennen ensimmäistä askelta tai pitkään paikalla olon jälkeen. Perinteisiä akillesvenytyksiä, jossa takimmaista jalkaa pidetään suorana, on järkevä tehdä mikäli nilkan liikkuvuus on alentunut kaksoiskantalihaksen liikerajoituksen vuoksi. Lihas ei kuitenkaan hyvin usein ole liian kireä. Tärkeämpää myös tutkimusnäytön perusteella on kantakalvon lyhytkestoiset venytykset aamuisin ennen ensimmäistä askelta. Venytyksellä valmistetaan kantakalvo ensimmäiseen aamulla tapahtuvaan askelmaan, sillä kevyehköllä venytyksellä alue saadaan venytettyä pehmeämmin kuin kovaenergisella askeleella. Näin voidaan välttyä uudelta kantakalvon mikrorepeämältä. Plantaarifaskiitin hoidossa venytykset ovat osa harjoitusohjelmaa, mutta eivät tärkein osa sitä.

Yölastat plantaarifaskiitin hoidossa

Ilman yölastaa kantakalvo on öisin supistuneessa tilassa. Yölastan avulla alue pääsee paranemaan pidentyneemmässä tilassa. Alue on aamuisin herkempi uusille mikrorepeämille, joten jo pidentyneemmässä tilassa yön ollessaan kantakalvo ei pääse aamulla ensimmäisen askeleen yhteydessä kipeytymään samalla tavalla uudelleen. Vaikka yölasta olisikin käytössä, niin suosittelemme ehdottomasti tekemään myös kantakalvon venytyksiä.

Yölastoja on nykyään markkinoilla varsin monenlaista eri mallia. Pro 2 yölasta on perinteisen mallinen yölasta. Vastaavia näkee toisinaan myös terveyskeskusten apuvälinelainaamoissa. Nykyisten saatavuuskriteereiden mukaan yölastat kuuluvat kuitenkin omakustanteisesti hankittaviin apuvälineisiin, joten suurella todennäköisyydessä et lähistön terveyskeskuksesta vastaavaa apuvälinettä saa lainaksi. Plantaarifaskiitissa yölastassa on syytä olla varvaskiila, jotta kantakalvo saadaan pidempään tilaan yön ajaksi. Mikäli isovarvas on kipeä, niin kantakiila voidaan ottaa pois yön ajaksi.

Perinteinen yölasta voi kuitenkin häiritä unta varsinkin henkilöillä, jotka nukkuvat muutenkin yönsä huonosti. Lisäksi mahdollinen vieruskaveri saadaan yöllä tehokkaasti herätettyä, jos lastalla satutaan vahingossa tönäisemään vieressä nukkuvaa. Huonounisille vaihtoehtona on yösukka, joka ulottuu säären yläosaan saakka. Sukalla saadaan yöllä vastaavanlainen asento jalkaterään ja nilkkaan. Mikäli isovarpaan tyvinivel on kivulias esimerkiksi kuluman tai vaivaisenluun takia, niin yösukka ei ole vaihtoehto mitä suosittelemme. 

Kompromissinä näille kahdelle on Dorsal night splint yölasta, joka ei ole yhtä suuri kuin yölasta. Mikäli isovarvas on kivulias, niin varpaiden päässä olevaa kangasta ei tarvitse kiristää tiukalle.

Yölastaa ja yösukkaa kannattaa käyttää, mikäli aamulla ensimmäisen askeleen yhteydessä on erityisen paljon kipua. Apuvälineitä ei tarvitse kiristää äärimmilleen, eli nilkassa noin 90 asteen kulma on aivan riittävä. Muutaman asteen kulman lisäys voi tulla kyseeseen parin viikon kuluttua apuvälineen käyttöön oton jälkeen. Laitteen avulla ei ole varsinaisesti tarkoitus saada alueelle lisää liikkuvuutta, joten sitä ei saa kiristää äärimmilleen. Lastaa ja sukkaa on syytä käyttää myös silloin, mikäli päivän aikana tulee istuttua pidemmän aikaa paikallaan. Ennen ensimmäistä askelta on paikallaan olon jälkeen on syytä lisäksi tehdä kantakalvon venytykset. 

Pohjallisista ja vähän muustakin

Pohjallisilla saadaan useimmiten aikaan kivun lievitystä plantaarifaskiitissa. Pitkittäiskaaren tuennan avulla kantakalvon venytys saadaan teorian mukaan tapahtumaan hallitummin. Pohjallisessa olevasta kantapään alueen pehmennyksestä on myös apua.

Kuten on netti pullollaan harjoitusohjeita plantaarifaskiittiin, niin sieltä löytää monenlaisia pohjallisia ko. vaivaan. Myös yksilöllisiä pohjallisia kaupitellaan kantapään kipuun parhaana vaihtoehtona.

Valmispohjalliset ovat hyvin usein parempia plantaarifaskiitissa kuin yksilölliset pohjalliset. Tähän vaikuttaa mm. se, että yksilöllisiin pohjallisiin ei saada kantapään pehmennystä tehtyä yhtä tehokkaasti kuin valmispohjallisiin. Toisiin yksilöllisiin pohjallisiin kantapehmennys on mahdollista saada, mutta useimmiten työstömenetelmän (miten pohjallisia muokataan yksilöllisiksi) vuoksi joudutaan kantapään pehmennyksessä tekemään kompromisseja. Lisäksi valmispohjalliset ovat yleensä huomattavasti edullisempia kuin yksilölliset pohjalliset.

On kuitenkin tilanteita, jolloin yksilölliset pohjalliset ovat parempia kuin valmispohjalliset. Yleisessä tiedossa on, että muun muassa vaikeisiin diabetekseen tai reumaan liittyviin jalkaterän ongelmiin tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja. Lisäksi tibialis posterior oireyhtymään tarvitaan napakkaa tuentaa. Plantaarifaskiitissa yksilölliset vaihtoehdot voivat tulla ensisijaisena pohjallisvaihtoehtona kysymykseen, jos jalkaterässä on hyvin merkittäviä ryhdin ongelmia. Esimerkiksi huomattavaan lattajalkaisuuteen tai hyvin korkean jalkaholvin omaavalle tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja.

Yhtenä testinä pohjallistarpeen arviossa ollaan käytetty teippausta. Mikäli urheiluteipillä tehty teippaus (esim. low dye- tekniikka) vähentää kävellessä tulevaa kipua, niin pohjallisista on todennäköisesti hyötyä. Tämä ei kuitenkaan ole täysin aukoton testi. Teippauksella ei nimittäin saada aikaan kantapään pehmennystä.

Valmispohjalliset eivät kuitenkaan ole kaikki samanlaisia. Halvimmalla hinnalla ei yleensä saa parasta tässäkään. Sattumanvaraisesti hankitut markettipohjalliset voivat toisinaan vain painaa pitkittäistä kaarta liikaa ja jotkin apteekkipohjalliset tarjovat lähinnä vain pehmennystä jalan alle – eivätkä vähennä oireita plantaarifaskiitissa.

Motion Control pohjallisten avulla voidaan tukea pitkittäistä kaarta. Lisäksi tuotteessa olevan kantapään pehmennyksen avulla kevennetään kantapään aluetta. Tuote ei kuitenkaan sovi niille, kenellä jalkaterän pitkittäinen kaari on jalalle varatessa merkittävästi alentunut. Currex Med Arch pohjallinen sopii kuitenkin paremmin, jos pitkittäinen kaari on hieman alentunut ja jos pohjallista käytetään liikunnassa. Tuotteen pitkittäiskaaren tuenta on dynaaminen, eli pohjallinen joustaa jalan alla.

Aircast Airheel ilmatyynyside on vähemmän tunnettu tapa hoitaa plantaarifaskiittia. Toisaalta ketkä tuotteen tuntevat, vannovat sen toimivuuteen ko. vaivassa. Tuotteessa on yksi ilmatyyny akilleksen alueella ja toinan pitkittäisen kaaren alla. Kävellessä ilma kulkee tyynyjen välillä olevan putken kautta. Tuotteen toimivuus saattaa liittyä jalkaterän pronaation hallintaan. Kävellessä jalka ei käänny pronaatioon yhtä nopeasti kuin ilman tukea liikuttaessa. Tämä estää kantakalvoa venyttymästä repivästi jalalle varaamisen aikana. Tuotteen etuna on myös se, että sitä voidaan käyttää myös ilman jalkinetta. Näin kivuliaassa tilanteessa sisätiloissa ei tarvitse käyttää kenkiä pohjallisten kanssa.

Olemme valikoneet plantaarifaskiittiin suosittelemamme pohjalliset tarkan testauksen ja käyttäjäkokemusten perusteella. Saadun palautteen mukaan Airheel ilmatyynyside ja Motion Control pohjalliset vähentävät kävellessä ilmaantuvaa kipua kaikkein tehokkaimmin. Toiset taas vannovat Currexin nimeen ja Currexit sopivatkin parhaiten tuotteistamme liikuntaan. 

Vaikka pohjallisilla saadaankin välitöntä lievitystä kipuun, niin se ei tarkoita sitä etteikö harjoitteita kannata tehdä. Päinvastoin. Nimenomaan harjoittelu vahvistaa aluetta ja treenauksen vaikutukset kantavatkin pisimmälle.

Plantaarifaskiitin teippaus

Plantaarifaskiitin teippauksessa käytetään mm. urheiluteippiä ja kinesioteippiä. Urheiluteipillä saadaan kuitenkin huomattavasti parempi tuenta alueelle. Kliinisen kokemuksen perusteella teippi kannattaa ottaa yöksi pois jalasta. Tähän vaikuttaa se, että teipin avulla kantakalvo saattaa olla yön ajan hieman lyhentyneemmässä asennossa kuin ilman teippiä.

Kivuliaimman tilanteen jälkeen voidaan miettiä esimerkiksi juoksua sisältävän liikunnan pariin paluuta. Juostessa ja esimerkiksi nopeita suunnan muutoksia sisältävässä liikunnassa kinesioteippi on usein turvallisempi vaihtoehto kuin urheiluteippi. Kinesioteippiä (kuten urheiluteippiäkin) käytettäessä teippaustekniikka kannatta valita oikein, sillä kaikilla tekniikoilla ei pystytä tukemaan jalkaterää tarpeeksi. Dynamic tape teippimateriaali on myös liikunnassa käyttökelpoinen vaihtoehto.

Muita keinoja plantaarifaskiitin oireiden lievittämiseen

Toisinaan nilkan alueella on liikerajoituksia, joita voidaan hoitaa manuaalisin käsittelyin. Kuntoutujan on myös syytä lopettaa mahdollinen kivun synnyttänyt rasitus, välttää pitkäaikaista seisomista sekä kovalla alustalla tapahtuvaa rasitusta. Tuettu ja iskunvaimennettu jalkine (esim. pohjaltaan napakka ja rullaava lenkkikenkä) auttaa usein ko. tilanteessa akuuttiin kipuun. Kivun tasaannuttua kunnolla voidaan toisinaan käyttää keveämpiäkin kenkiä. 

Fysioterapeutti tai jalkaterapeutti voi tarkistaa kävelyn analyysin avulla esimerkiksi sen, että onko pronaatio pitkittynyttä ja voidaanko kävelyn linjauksiin puuttumalla nopeuttaa plantaarifaskiitista toipumista.

Leikkauksia ei tehdä ilman konservatiisisten hoitomenetelmien kokeilua. Yleensä ei leikkaukselliset hoitomenetelmät ovat riittäviä ja leikkaukseen päädytään hyvin harvoin.

Lopuksi

Plantaarifaskiitti on syytä hoitaa mahdollisimman nopeasti, sillä myöhemmin sen on huomattavasti haastavampi hoitaa. Toimivia ei- leikkauksellisia hoitokeinoja plantaarifaskiitin katkaisemiseksi on varsin monia, joten suosittelemme hyödyntämään niistä mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan useampaa kuin kahta tai kolmea eri keinoa. Paras tapa kuntouttaa jalkaa on harjoittelu, joten se täytyy olla aina yhtenä keinona plantaarifaskiitin kuntouttamisessa.

Plantaarifaskiitin hoitopakettiin kuuluu Motion Control pohjalliset, Airheel ilmatyynyside, yölasta, teippirulla sekä teippaus- ja harjoitusohje.  Noudata kuitenkin ensisijaisesti terapeuttisi antamia ohjeita. 

Plantaarifaskiittia (nykyisin usein käytettävä termi plantaarifaskiopatia) epäiltäessä kannattaa muistaa se, että kantapään alueen kipu voi johtua myös muusta kuin kantakalvon mikrotraumasta. Lääkäriin, alaraajafysioterapiaan erikoistuneen terapeutin tai jalkaterapeutin pakeille kannattaa ohjautua viimeistään silloin, jos kipu pitkittyy, tila vaikeuttaa merkittävästi kävelyä tai epäilet oireen johtuvan jostain muusta kuin plantaarifaskiitista.

Sivuston jalkaspesialisti.fi sisältö on ainoastaan täydentävää tietoa ja hoidon perustan suunnittelee kuntoutujan tavannut terveydenhuollon ammattilainen. Apua kuntoutukseen saat esimerkiksi lääkäriltä (mm. diagnosointi), alaraajafysioterapiaan erikoistuneelta terapeutilta tai jalkaterapeutilta.