Termi patellofemoraalinen kipu pitää sisällään laajan skaalan erilaisia polven kipuja. Tämä polven etuosan alueen oireilu voi johtua polvilumpion ja reisiluun välisestä nivelen oireilusta tai läheisen alueen pehmytkudoksen ärsyyntymisestä. Nykyisen käsityksen mukaan juoksijan polvi ja kondromalasia kuuluvat myös patellofemoraaliseen kipuun.

Patellofemoraalinen kipu voi vaivata nuoria urheilijoita, mutta usein myös esimerkiksi työikäisiä tai ikääntyneitä ei niin aktiivista elämää viettäviä tavallisia ihmisiä.

Syyt

Oireiluun on usein monia syitä. Alueen hallinnan heikkous ja siitä johtuva toiminnallinen heikkous voi olla yhtenä syynä patellofemoraalisessa kivussa. Lonkan loitontajien sekä ulkokiertäjien ja vastus medialis oblique lihaksen heikkous voi olla alueen hallinnan ongelmien taustalla. Vastus medialis on yksi reiden sisäsivulla oleva lihas, jonka tehtävänä on mm. osallistua lumpion ohjautumiseen reisiluussa olevaan uraan. Lisäksi jalkaterän ja nilkan alueen hallinnalla on tärkeä rooli polvilumpion asennossa. Yhtenä tärkeimmistä patellofemoraalisen kivun syistä onkin polvilumpion liukuminen reiden pinnalla olevan uran reunalla. Hallinnan ollessa heikko lumpio ohjautuu uran ulkoreunalle, jolloin oireilu voi pahentua.
Patellofemoraalisessa kivussa lumpio voi ohjautua reisiluussa olevan uran ulkoreunalle. Tähän voi vaikuttaa jalkaterän ja lantio heikko hallinta. Kuvassa nähdään polven lievähkö pettäminen sisään yhden jalan kyykyssä.
Toisinaan oireilu voi olla rakenteista johtuvaa. Erityisesti pohtipolvisuus ja harvoin länkisäärisyys voi aiheuttaa ongelmia. Ylikuormitus, traumat, polven yliojennus ja alaraajan liikerajoitukset voivat myös olla syynä oireiluun. Iliotibiaalinen jännekalvo tai hamstring lihakset voivat olla kireitä tai nilkassa voi olla olla koukistussuuntaan liikerajoitusta.Patellofemoraaliseen kipuun kuuluvassa juoksijan polvessa (toiselta nimeltään ITB- syndrooma) kuormitus voi yleisesti käytössä olevan teorian mukaan aiheuttaa reiden ulkoreunalla olevaan lihas-jännekalvoon (ITB) kiristymistä, painetta ja mekaanista hankausta reisiluun alaosan ulkonevaa päätä vasten.Riskiä petellofemoraaliseen kipuun voi nostaa aiempi eturistisiteen leikkaus ja erikoistuminen yhteen urheilulajiin.

Oireet

Kipu paikallistuu useimmiten polven etuosaan ja pahenee kävellessä rappusissa, kyykistymisessä tai istuessa polvet koukussa. Kipu voi pahentua kovassa rasituksessa tai normaalien päivittäisten toimintojen yhteydessä. Toisinaan polvessa saattaa olla krepitaatiota/ritinää.

Toisinaan kipu on polven ulkoreunalla, jolloin syynä saattaa olla rasituksessa provosoituva patellofemoraaliseen kipuun kuuluva juoksijan polvi. Taustalla voi olla linjausvirheet, kuten reiden ja säären liiallinen sisäkierto esimerkiksi kyykistyessä. Juoksijan polvi on kuitenkin syytä erottaa polven ulkosivulla oireilevasta polven nivelrikosta. 

Polvilumpion alueen kipu saattaa johtua myös muista jalan ongelmista. Jos kipua on polven sivuilla tai lumpion ylä- tai alapuolella, niin oire ei pääasiallisesti johdu patellofemoraalisesta kivusta.

Hoito

Hoidon suunnittelussa on tärkeää puuttua patellofemoraaliseen kipuun altistaviin tekijöihin. Jos aiemman kuvan mukaisesti lonkassa ja jalkaterässä on huono hallinta yhden jalan kyykyssä, niin siihen on syytä puuttua sopivin harjoittein. Tärkeitä ovat lonkan ulkokiertäjien ja loitontajien sekä vastus medialis obliquen harjoitteet. Vastus medialis obliquenta harjoitettaessa ei saa ilmetä kipua, sillä kipu tai turvotus vaikuttaa negatiivisesti sen aktivoitumiseen. Mahdollisiin kireyksiin on syytä puuttua.

Van der Hejdenin ym. kirjallisuuskatsauksen mukaan patellofemoraalisessa kivussa kannattaa harjoittaa sekä lonkan alueen lihaksia että polven ojentajia, ei pelkästään polven ojentajia (1).

Pohjallisilla voidaan tarjota apua vaivaan, joka voi viitata jalkaterän merkitykseen polvikivun yhteydessä. Käytäntöön soveltaen pohjallisten lisäksi patellofemoraalista kipua potevalle on syytä ohjata myös jalkaterän alueen harjoitteita.

2018 konsensuksen mukaan pohjallisia on suositeltava käyttää patellofemoraalisessa kivussa harjoittelun kanssa (2). Kirjallisuudessa on pohdittu sitä, että pohjallisista saattavat hyötyä erityisesti ne, joilla on jalkaterässä pitkittynyt pronaatio. Kirjallisuuskatsaukseen sisällytetyn tutkimuksen mukaan positiivisen navicular drop testin saaneilla voi olla verrattaen suurentunut riski potea patellofemoraalista oireyhtymää. (3.) Pohjallisista saatava hyöty saadaan lyhyellä aikavälillä, mutta harjoittelusta saatava hyöty on pitkäaikaista.

Voitte tilata kauttamme esimerkiksi Currex Med Arch ja Motion Control pohjallisia. Tutkimuksissa on käytetty mm. pohjallisia, joissa on kantaluun alla kiila sekä pitkittäiskaaren tuenta. Pitkittäiskaaren tuenta on useimmiten riittävä, mutta toisinaan kantaluun alle tehtävä kiilaus tarjoaa lisähyötyä. Kauttamme hankittavissa pohjallisissa on pitkittäiskaaren tuki. 

2015 julkistetun Cochrane-katsauksen mukaan katsaus ei anna tutkimusten laadun vuoksi vastausta siihen, onko ortooseista apua patellofemoraaliseen kipuun. On kuitenkin hyvin vähäistä näyttöä siitä, että polviortooseista ei ole lisäapua lyhyellä aikajänteellä, mikäli kuntoutuja suorittaa samalla aikajänteellä harjoitusohjelmaa. (4.)

Polvitukien hyödyistä on saatu kuitenkin tutkimusnäytön valossa viitteitä lumpion alueen kivussa. Callaghanin ym. 2015 mukaan lumpion luuytimen vaurio oli vähentynyt 6 viikon polvituen käytöllä ja kivut vähentyneet verrattaessa kontrolliryhmään. Polvituessa oli C-muotoinen irrotettava pelotti. (5.) Tru Pull Lite polvituessa on myös pelotti, joka ohjaa lumpiota keskemmälle.

Patellofemoraalisessa kivussa harjoittelu on avainroolissa. Polvitukia voidaan käyttää kivun lievittämiseksi esimerkiksi harjoitellessa, käveltäessä pitkiä matkoja tai kävelyn normalisoimisen edistämiseksi. Polvituki ei saa korvata harjoittelua.

Juoksijan polvessa tärkeintä on puuttua linjausvirheisiin esimerkiksi lonkan ja jalkaterän alueen harjoittein. Pohjallisilla (kuten Currex Med Arch) ja kompressiotuilla (kuten Fortilax Elastic Knee) voidaan vaikuttaa usein myös suotuisasti tilanteeseen.

Harjoittelu on syytä tehdä kliiniseen tutkimukseen perustuvan arvion pohjalta alaraajafysioterapiaan erikoistuneen terapeutin tai jalkaterapeutin toimesta.

Jalkaspesialistin valinnat patellofemoraalisen hoidon tueksi

Tru Pull Lite polvituki

Tuessa olevan pelotin avulla lumpio ohjautuu sisemmäs reisiluussa olevaan uraansa. Hyvä tapa estää myös subluksaatioita.

Motion Control pohjalliset

Pohjallisissa yhdistyy pehmeä pinta ja napakka tuenta. Sopii vaikkapa työjalkineeseen

Currex Med Arch pohjalliset

Mikäli jalkaterä ja/tai polvi ohjautuu esim juostessa sisään, niin valmispohjallisista tai yksilöllisistä pohjallisista saattaa olla hyötyä

Lähteitä

(1) Van der Heijden, R, Lankhorst, N, van Linschoten, R, Bierma-Zeinstra, S & Middelkoop, M. 2015. Exercises for treating patellofemoral pain syndrome. Cochrane Database of Systematic Reviews, 2017.

(2) Collins, NJ ym. 2017. 2018 Consensus statement on exercise therapy and physical interventions (orthosis, taping and manual therapy) to treat patellofemoral pain: recommendations from the 5th International Patellofemoral Pain Research Retreat, Gold Coast, Australia, 2017.

(3) Swart NM, van Linschoten R, Bierma-Zeinstra SM et al.: The additional effect of orthotic devices on exercise therapy for patients with patellofemoral pain syndrome: a systematic review. 2012 June; 46 (8): 570–577

(4) Smith T, Drew B, Meek T et al.: Knee orthoses for treating patellofemoral pain syndrome. Chochrane Database Systematic Reviews. 2015 December 8; (12): CD010513

(5) Callaghan M, Parkes M, Hutchinson C et al.: A randomiset trial of a brace for patellofemoral osteoarthritis targeting knee pain and bone marrow lesion. Annals of the rheumatic diseases. 2015 June; 74 (6): 1164–1170

Huom: Alueen kipu voi johtua myös muista ongelmista. Polven limapussin tulehdus voi oireilla myös lumpioon kiinnittyvän jänteen alueella. Hyppääjän polvessa (toiselta nimeltään patellaarinen tendinopatia) kipu paikantuu polvilumpion alapuolelle jänteeseen. Oireilua provosoi polven ojennusliikkeet, kuten hyppiminen. Hyppääjän polvea onkin usein 15–30- vuotiailla, jotka harrastavat aktiivisesti esimerkiksi palloilupelejä. Osgood-Schlatterin taudissa oireilu on sääriluun kyhmyssä lumpion alapuolella. Verrattaessa Osgood-Schlatterin tautiin Sinding-Larsen-Johanssonin tauti aiheuttaa oiretta jännealueen toiseen päähän, jänteen polvilumpioon kiinnittyvään osaan.

Sivuston jalkaspesialisti.fi sisältö on ainoastaan täydentävää tietoa ja hoidon perustan suunnittelee kuntoutujan tavannut terveydenhuollon ammattilainen. Apua kuntoutukseen saat esimerkiksi lääkäriltä (mm. diagnosointi), alaraajafysioterapiaan erikoistuneelta terapeutilta tai jalkaterapeutilta.