Nivelsiteet eli ligamentit ovat niveliämme tukevia sidekudosrakenteita. Ne ovat ominaisuuksiltaan hyvin venytystä kestäviä ja lujia. Toisinaan erityisesti suurienergisten vääntövammojen seurauksena ne saattavat kuitenkin vaurioitua.
Nilkan nyrjähdyksessä nilkan ympärillä oleville nivelsiteille kohdistuu vaurioita. Nyrjähdysten vaikeusaste jaotellaan I-, II- ja III- tyyppiin. Terminä nilkan nyrjähdys ei ole kovinkaan tarkka. Tilasta voidaan myös käyttää termejä nilkan ligamenttivamma, nilkan nivelsidevamma, vamman suunnasta riippuen nilkan inversiovamma tai nilkan eversiovamma ja vamman vaikeusasteesta riippuen käytetään myös termiä nilkan nivelsiteen repeämä.
I- tyypin nyrjähdyksessä nivelsiteet venyttyvät ja painon jalalle laittaminen onnistuu. Tuolloin ainakin muutaman päivän ajan koho ja kompressio ovat yleensä riittävää ja ei ole välttämätöntä hakeutua terveydenhuoltoon. II-tyypin vammassa nivelsiteet repeävät osittain, jalan varaaminen ei yleensä onnistu ja mustelma on selkeä. III-tyypin nilkan nivelsidevammassa nivelside katkeaa kokonaan tai irtoaa luusta. Tuolloin varaaminen ei onnistu. Jos jalalle varaaminen tuottaa kipua ja käveleminen ei onnistu kunnolla, on syytä hakeutua terveydenhuoltoon.
Nyrjähdyksistä noin puolet tapahtuu urheilussa, mutta tapaturma voi tapahtua myös esimerkiksi kävellessä, liukastuttaessa tai astuttaessa kiven päälle. Yleisimmin vamma tapahtuu kantaluun kääntyessä sisäänpäin (inversioon), mutta harvoin se voi kääntyä ulospäin (eversioon). Noin 85–90% vammoista kohdistuu nilkan lateraalipuoleen (ulkosyrjälle), jolle on tyypillistä nilkan kääntyminen sisäänpäin. Inversiovammaan saattaa liittyä myös mediaalipuolen (jalkaterän sisäpuoli) vaurioita, joten kipu voi kohdistua koko nilkan alueelle. Eversiovamman (nilkka kääntyy ulospäin) täytyy yleensä olla vammamekanismiltaan suurienerginen, jotta sisäpuolen nivelsidekomponentti (deltaligamentti) vaurioituu.
Tyypillisessä nivelsidevammassa suurin aristus on pienellä alueella nivelsiteiden kiinnityskohdassa (ko. kohdassa mm. FTA-ligamentti), ei kuitenkaan jalkapöydän päällä, viidennen jalkapöytäluun kantaluun puoleisessa päässä tai alemman nilkkanivelen kohdalla. Nilkan murtuman ja syndemoosivamman kipualue on mahdollisen nivelsiteiden kiinnityskohdan lisäksi ylempää. Tuolloin vaurioita voi olla myös viidennen jalkapöytäluun alueella sekä prosessus lateralis talissa. Murtuman kuntoutus poikkeaa nilkan nyrjähdyksen kuntoutuksesta. Tarvittaessa 4–5 päivän jälkeen traumasta nilkan ligamenttien kunto pystytään tutkimaan paremmin kuin heti vamman jälkeen (1). Murtumaa epäiltäessä ja varaamiskivun ilmentyessä on syytä hakeutua terveydenhuoltoon.
Mikäli vamman jälkeen viikon kuluttua ei pystytä varaamaan painoa kunnolla jalalle, niin ensimmäisen päivystyskäynnin lisäksi on syytä hakeutua uudelleen lääkäriin tarkempaan tutkimukseen.
Nilkan nyrjähdyksen jälkeen alueen asento- ja liikeaistin toiminta voi olla heikentynyttä sekä koukistus (dorsifleksio) ja eversio voi olla liikelaajuudeltaan rajoittunutta. Nilkan nyrjähdys on riski uudelle nyrjähtämiselle. Noin 40 % nyrjähtäneistä nilkoista jää kroonisesti epävakaiksi. Koripalloilijoista nilkan nyrjähdys tapahtuu uudelleen jopa yli 70%:lla. Harjoittelulla ja nilkan tuennalla voidaan vähentää tätä riskiä (1).
Akuuttivaiheen hoito
Tyypin II- ja III- vammassa on syytä hakeutua terveydenhuoltoon, josta saadaankin akuuttivaiheen tarkempi ohjaus sekä varmistetaan ettei nilkassa ole murtumaa. Tutkimisessa käytetään usein Ottawa ankle rules- menetelmää. Mikäli tutkimusmenetelmässä pisteet ylittävät tietyn rajan, niin nilkka yleensä kuvataan.
Ensimmäisten 2–3 vuorokauden aikana (akuuttivaihe) kevennys kyynärsauvojen avulla, kohoasento ja kompressio ovat tärkeässä roolissa. Heti vamman jälkeen jalka onkin syytä nostaa sydämen yläpuolelle, käyttää kompressiota. Kylmää voidaan käyttää kivun lievittämiseksi, mutta paleltumien varalta kylmäpakkauksen ja ihon välinen pintä on syytä suojella kankaan avulla. Nykyisin ollaan luovuttu kylmän automaattisesta käytöstä nilkan nyrjähdyksen akuuttivaiheessa, sillä tulehdusprosessilla on rakenteiden kannalta myös eheyttäviä vaikutuksia ja kylmällä voidaan heikentää tuehdusprosessia. Varpaiden ja polven pumppausliikkeet kuuluvat myös akuuttivaiheen ohjeistukseen.
Askelta tulisi keventää kyynärsauvojen avulla sen verran, että jalalla pystyy astumaan luontevasti ilman kipua. Jos vamma on lievä ja varaaminen on kivutonta, kyynärsauvoja ei välttämättä tarvitse lainkaan. Vähintään ensimmäisten viikkojen aikana vamman jälkeen nivelsiteitä on suojattava ulkoisella tuella. Toisinaan vaikeimmissa nyrjähdyksissä käytetään lyhyen aikaa kipsihoitoa, mutta menetelmä on nykyisin hieman harvinaisempi. Lääkäri voi tarvittaessa suosittaa kuntoutujalle sopivan kipulääkekuurin alkuvaiheen kipuun.
Nilkan tuenta nilkan nyrjähdyksen jälkeen
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan nilkkatuet vähentävät uusia nyrjähdyksiä. Harjoittelu ja mahdollisesti teippaus auttavat myös, mutta eivät ole yhtä tehokkaita. (2.) Normaalin väestön lisäksi erityisesti urheilijat hyötyvät nilkkatuen käytöstä (1). Nilkan nyrjähdyksistä kärsiville urheilijoille tehdyssä tutkimuksessa normaalin inversiovammoja ennaltaehkäisevän nilkkatuen käyttö urheilussa vähensi nilkan vammoja paremmin kuin harjoittelu. Harjoitteluryhmällä nilkan vammat uusiutuivat vuoden seurannassa 27%:lla ja nilkkatukiryhmässä 15%:lla. (3.)
Toiminnallisen nilkkatuen käyttöä on syytä jatkaa useita viikkoja nyrjähtämisen jälkeen ammattilaisen ohjeen mukaisesti. Käyttöaika riippuu vamman vakavuudesta ja henkilön aktiivisuudesta. Kirjallisuudessa on 3-6 viikon käyttösuosituksia ja 4–6 viikon toiminnallisen nilkkatuen käyttö on tutkimusten mukaan suositeltavampaa kuin jalan käyttämättömyys. III-tyypin vammoissa tukea tulisi käyttää pidempään kuin lievissä nilkan nyrjähdyksissä. Nilkan kinesioteippaus voidaan yhdistää nilkkatuen käyttöön, mutta kinesioteippaus yksinään ei anna riittävää tukea epävakaaseen nilkkaan. (1.) Urheiluteipin avulla saadaan aikaan tukevampia teippauksia, mutta nilkkatuen käytöstä on saatu lupaavampia tuloksia. Nilkkatuen eduiksi verrattaessa teippaukseen on kuvattu esimerkiksi sitä, että nilkkatuet ovat kustannustehokkaampia, niitä voidaan käyttää uudelleen, nilkkatuen pukemiseen ei tarvita erityisosaamista ja allergisia reagtioita on hyvin harvoin.
Tukevammat tuet sopivat paremmin nilkan nyrjähdyksen kuntoutukseen kun elastiset sidokset tai teippaukset (1). Nilkkatuen käytöstä voi olla hyötyä eritoten suunnan muutoksia sisältävissä liikuntamuodoissa jopa 12 kuukauden ajan nilkan nyrjähdyksestä sekä ko. liikuntamuodoissa ennaltaehkäisemässä uusia nyrjähdyksiä kroonisesti/ pitkäaikaisesti epävakaassa nilkassa.
Verkkokaupan nilkkatuista Aircast Stirrup Classic nilkkatuki on tarkoitettu käytettäväksi heti vamman jälkeen. Ko. nilkkatuki tukee jalkaa tehokkaasti, mutta ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön vaan pelkästään turvotusvaiheen ajaksi. ASO EVO ja Stabilizing Speed Pro sopii pidempiaikaisempaan käytöön, esimerkiksi heti I- tai II- tyypin vamman jälkeen tai tukemaan epävakaata nilkkaa suunnan muutosta sisältävissä liikuntamuodoissa tai liikuttaessa epävakaalla alustalla. Ko. tuet sopivat erinomaisesti käytettäväksi III-tyypin vammojen jälkeen pidempiaikaisessa käytössä, vaikka toisinaan Aircast Stirrup Classicin tyyppisiä tukia käytetään ensimmäisinä viikkoina. Malleoforce Plus on kevyt vaihtoehto, jota voidaan käyttää epävakaan nilkan tukemisessa tai I-tyypin vamman akuuttikuntoutuksessa.
Kuntoutus nilkan nyrjähdyksessä
Nyrjähdyksen kuntoutuksessa on huomioitava, että jalkaterää on syytä käyttää kivuliaan vaiheen jälkeen mahdollisimman normaalilla liiketavalla. Alussa kävelyn keventäminen voidaan tehdä kivun mukaan kyynärsauvojen avulla. Kävelytavan normalisointi on syytä huomioida myös nilkan murtumaan liittyvässä kipsauksen jälkeisessä liikkumisessa. Paikallaan pidettävän alueen liikelaajuus saattaa osin käyttämättömyyden vuoksi vähentyä ja liike haetaan muualta. Nilkan alentunut koukistus ja eversio- suuntainen liike voi aiheuttaa vääriä liikemalleja lonkkaan tai muualle jalkaterään aiheuttaen esimerkiksi pitkittynyttä pronaatiota.
Akuutin vaiheen jälkeen on syytä alkaa asteittaisesti harjoittelemaan jalkaterää. Kuntoutuksella pyritään normalisoimaan liikkuvuus, lihasvoima sekä asentotunto/ proprioseptiikka (1). Liian pitkällä liikkumattomuudella on haittapuolena lihasten surkastuminen, asentotunnon heikkeminen ja nivelen jäykistyminen, eli siten jatkokuntoutumisen pitkittyminen. Lisäksi heikosti kuntoutettu nilkka voi jäädä epävakaaksi/ instabiiliksi. Instabiiliille nilkalle tyypillistä ovat asentotunnon heikentymät, lihasvoiman alenemat ja tasapaino-ongelmat. Ostaessanne kauttamme nilkkatuen saatte mukaan myös nilkan nyrjähdyksen kuntoutukseen suunnatun harjoitus- sekä kinesioteippausohjeen. Suositamme kuitenkin ensisijaisesti noudattamaan mahdollisia terapeuttinne ohjaamia harjoitteita.
Lopuksi
Toipumisaika vakavemmasta nilkan nyrjähdyksestä on yksilöllistä ja riippuu muun muassa siitä, että onko kyseessä II- vai III-tyypin vamma. Askellus voi olla kivutonta noin kahdeksan viikon kuluttua. Juoksemaan osa pystyy jo kuuden viikon kuluttua, mutta toisilla tähän voi mennä puolikin vuotta (4). Vaurioituneen nivelsiderakenteen paraneminen kestää yleensä 3–6 viikkoa (5), mutta paranemisajaksi on myös arvioitu huomattavasti pidempää aikaväliä.
Suosittelemme hakeutumaan nilkan nyrjähdykseen liittyen fysio- tai jalkaterapeutille, jos kuntoutujalla on III-tyypin vamma (vaikka käynti päivystyksessä olisi tapahtunutkin akuutissa vaiheessa), hän ei ole saanut II-tyypin vammaan harjoitusohjeita, kuntoutuminen on pitkittynyt, hän harrastaa suunnan muutoksia sisältävää liikuntamuotoa, hänellä on pitkittynyttä kipua tai esimerkiksi terveydenhuollosta saatujen valmisohjeiden noudattamisesta huolimatta jalka tuntuu epävakaalta. II- ja III- tyypin vammoissa harjoittelu on erityisen tärkeää. Toisaalta myös mitä suuremmat toiminnalliset vaatimukset kuntoutujalla on, sitä huolellisemmin harjoittelu on syytä toteuttaa. Mikäli kuntoutujalla on nilkan liikkuvuuden alenemaa, niin mobilisaatioista yhdistettynä harjoitteluun on saatu tutkimusten mukaan vaikuttavaa hyötyä (1).
Liikelaajuuksien alenemasta johtuvaa pitkittynyttä pronaatiota ja jalan sisäpuolen kipua saatetaan pystyä usein hoitamaan lisäksi sarjavalmisteisilla tai yksilöllisillä pohjallisilla. Valmispohjallisista PowerStep Pinnacle Low pohjalliset sopivat normaalikaariseen jalkaan tai lievään lattajalkaan. Vaihtoehtoisesti PowerStep Pinnacle pohjalliset antavat enemmän tukea normaalikaariseen jalkaan, mutta emme suosittele niitä ilman ammattilaisen konsultaatiota kahden kuukauden sisään vammasta. Voimakkaasti sisäkaarta kiilaavia motion control kenkiä ei kannata käyttää heti vamman jälkeen ensimmäisinä viikkoina. Yksilölliset ja valmispohjalliset saattavat parantaa asennon hallintaa pitkittyneessä nilkan epävakaudessa (6). Mikäli kantaluu on kääntynyt nilkan nyrjähdyksen jälkeen kaarijalan yhteydessä usein havaittavaan niin sanottuun varus asentoon, niin suosittelemme yksilöllisiä pohjallisia valmispohjallisten sijaan. Varus asennossa paine korostuu kantaluun ja usein koko jalkaterän ulkoreunalle.
Suosittelemme käymään uudelleen terveydenhuollossa, jos punoitus tai kuumotus jatkuvat akuutin vaiheen jälkeen, kuntoutujalla on pahoinvointia tai askellus on kivuliasta lääkärin arvioiman ajan jälkeenkin.
Nilkkaan voidaan lääkärin arvion mukaan harkita leikkausta, jos konservatiivisista hoitomenetelmistä ei ole hyötyä (1). Leikkaukseen joudutaan kuitenkin turvautumaan varsin harvoin. Nilkan uudelleen nyrjähtämisen ennaltaehkäisyssä nilkkatuet ja harjoittelu ovatkin vaikuttava hoitotapa (1).
Suosittelemme näitä nilkkatukia
ASO EVO nilkkatuki
Stabilizing Speed Pro Ancle nilkkatuki
Malleoforce Plus
Varaa aikasi fysioterapiaan
Hoitoon kannattaa hakeutua, mikäli kipu pitkittyy, liittyy traumaan ja jos jalka ei kestä astumista.
Voit varata ajan Myyrmäen tai Tikkurilan Fysioksen toimipisteeseen, jossa fysioterapeutti voi tutkia jalkasi, arvioida mahdollisen apuvälinetarpeen sekä suunnitella yksilölliset harjoitteet. Voit lukea lisää Myyrmäen ja Tikkurilan apuvälinevarastosta painamalla tästä
Lähteet pääset katsomaan täältä.