Ratleff ym. julkaisivat 2015 tutkimuksen, jossa verrattiin korkeaintensiteettistä lihasvoimaharjoittelua (n=24) kantakalvon venyttelyihin (n=24). Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus 12 kuukauden seurannalla.

Kirjoituksessa kuvaamme ammattilaisille tutkimuksen kulkua ja johtopäätöksiä.

Kirjoitus ammattilaisille

Molempien ryhmien jäsenille annettiin plantaarifaskiitin hoitoon liittyvä ohjanta ohjelehtisen muodossa sekä kantapehmennys. Kantapehmennyksenä käytettiin Tuli’s polar bear kantapehmennystä, joka on varsin vastaava kuin verkkokaupassamme oleva kantapääkuppi. Huom: Suosittelemme kuitenkin mieluummin hankkimaan valmispohjalliset kuin kantapääkupin. Currex Med Arch, Currex Low Arch ja Motion Control pohjalliset ovat toimivia valmispohjallisia plantaarifaskiittiin. 

Ryhmien sisäänottokriteereinä oli muun muassa palpaatioarkuus kantakalvon kiinnitysalueella mediaalisesti ja se, että oireet kestivät vähintään kolme kuukautta ennen tutkimukseen ilmoittautumista.

Korkeaintensiteettistä lihasvoimaharjoittelua tehtiin hyödyntämällä jalan windlass-mekanismia asettamalla varpaiden alle pyyhe ja kuormaa lisättiin hyödyntämällä RM- taulukkoa ja reppua. Alussa toistoja oli enemmän. Ajan kuluessa toistoja oli vähemmän, sarjoja enemmän ja kuormaa kasvatettiin. Harjoitteissa oli rauhallisia liikkeitä sisältäen konsentrisen, eksentrisen ja isometrisen vaiheen. Harjoitteluryhmän jäsenille ohjattiin harjoitteet alussa ja 1kk kontrollissa sekä heille annettiin kirjallinen ohje progressiivisuuden toteuttamisesta. Spesifejä rappusella tehtäviä päkiöille nousuja ohjattiin tehdä kolmen kuukauden ajan. 

Venytysryhmässä kantakalvon venytys kesti 10 sekuntia ja toistoja oli 10. Näitä sarjoja tehtiin kolmesti päivässä. Ratleff ym. 2015 mukaan venyttelyryhmän interventio oli samanlainen kuin DiGiovannin ym. 2006 julkaistussa tutkimuksissa. DiGiovannin tutkimuksessa venyttelyitä tehtiin kahdeksan viikon ajan. Kahdeksan viikon kohdalla oli ensimmäinen kontrolli ja kontrolliryhmään osallistuneet saivat ohjeen tehdä venyttelyjä kahdeksan viikon ajan ja sen jälkeen mikäli kivun vuoksi oli tarpeen. Ensimmäinen venyttelysarja tehtiin aamulla ennen ensimmäistä askelta. Kuntoutuja istui tuolilla ja venytettävä jalka oli toisen jalan reiden päällä. Kuntoutujia ohjattiin palpoimalla toisella kädellä tunnustelemaan kantakalvon venytys, kun toisen käden avulla ohjattiin jalkaterää ja varpaita. DiGiovannin tutkimuksessa ryhmiin osallistuneet käyttivät tutkimuksen ajan valmispohjallisia.

Kivun määrä oli alussa venyttelyryhmässä 7,5 ja korkeaintensiteettisen voimaharjoittelun ryhmässä 7,9.

Tulokset ja päätelmät

Kolmen kuukauden kohdalla FFI (Foot Function Index, mitä alempi lukema, sitä parempi. Tutkimuksen primäärinen mittari) ja kivun määrä (foot pain at worst) oli tilastollisesti alempi korkeaintensiteettisen lihasvoimaharjoittelun ryhmässä. Yhden, kuuden tai 12 kuukauden kohdalla ei ollut eroja FFI- mittarilla mitattaessa tai kivun määrässä.

Kivun määrä yhden kuukauden kohdalla oli molemmissa ryhmissä 6,1 ja kolmen kuukauden kohdalla venyttelyryhmässä 6,1 ja harjoitteluryhmässä 3,5. Kuuden kuukauden kohdalla kivun määrä venyttelyryhmässä 3,4 ja harjoitteluryhmässä 2,5. 12 kuukauden kohdalla venyttelyryhmässä 1,8 ja korkeaintensiteettisen lihasvoimaharjoittelun ryhmässä 2,9.

Ratleff ym. pohtivat, että tutkimuksessa ei kerätty harjoittelupäiväkirjaa, joten he eivät tiedä kuinka usein tai kuinka kauan kuntoutujat tekivät todellisuudessa harjoitteita. Korkeaintensiteettinen lihasvoimaharjoittelu ei ollut tutkimuksessa yhteydessä suurempaan kantakalvon paksuuden vähenemiseen. Tutkijat miettivät, että harjoittelun suotuisampi vaikutus voi olla yhteydessä nilkan dorsifleksion voiman paranemiseen tai se voi parantaa tällä tekniikalla suoritettuna nivelen liikelaajuutta. Vaikka korkeaintensiteettinen lihasvoimaharjoittelu edistää vaivasta paranemista, niin merkittävällä osalla kuntoutujista on edelleen oireita harjoittelusta huolimatta. 

Positiiviset vaikutukset eivät ulottuneet 12 kuukauden päähän, joten kuntoutujat eivät välttämättä sitoudu pitkäaikaiseen harjoitteluun. Lisää tutkimuksia tarvitaan, erityisesti selvittämään voiko harjoittelun vaikutuksia ylläpitää 12 kuukauden jälkeen.

Tutkimuksen johtopäätöksen mukaan korkeaintensiteettinen lihasvoimaharjoittelu saattaa nopeuttaa plantaarifaskiitista toipumista (kipu ja toimintakyky) nopeammin kuin kantakalvon venyttely.

Lähteitä

DiGiovanni, B., Nawoczenski D., Malay, D.,Graci, P., Williams, T., Wildington, G. % Baumhauer, J. Plantar Fascia-Specific Stretching Exercise Improves Outcomes in Patients with Chronic Plantar Fasciitis. A Prospective Clinical Trial with Two-year Follow-Up. Journal of Bone and Joint Surgery American volume 2006: 88: 1175-1781. 

Ratleff, M. S., Mølgaard, M. C., Fredberg, U., Kaalund, S., Andersen, K. B., Jensen, T. T., Aaskov, S. & Olensen, J. L. High-load strength training improves outcome in patients with plantar fasciitis: A randomized controlled trial with 12-month follow-up. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. 2015: 25: e292-e300.

Shopping Cart

Lisätietoa harjoitusvideoista

Tämän tuotteen ostajana voit hankkia pääsyn alaraajafysioterapeutin suunnittelemiin harjoitusvideoihin videoportaalissamme.

Alta otsikkoa klikkaamalla löydät tarkemmat harjoitekohtaiset esittelyt:

Harjoitteet etenevät nousujohteisesti, ja niissä on huomioitu eri kuntotason omaavat asiakkaat. Mukana lisäharjotteita lattajalkaan, joita voi tehdä tarvittaessa.

Tutkittuun tietoon ja käytännön kokemuksiin perustuvat alaraajafysioterapiaan erikoistuneen fysioterapeutin suunnittelemat harjoitusvideot koostuvat yli 20 minuutin videomateriaaleista, joissa kuvataan harjoitteet käytännössä.

Harjoitteilla pyritään edistämään jalan ryhtiä lievässä lattajalassa, mutta osa harjoitteista soveltunee myös merkittävämpään lattajalkaan. Harjoitteet etenevät nousujohteisesti, ja niissä on huomioitu eri kuntotason omaavat asiakkaat. Mukana lisäharjoitteita lonkalle ja venytyksiä pohkeelle, joita voi tehdä videon opastamissa tilanteissa tarvittaessa.

Alaraajafysioterapian käytäntöihin ja käytännön kokemuksiin perustuvat alaraajafysioterapiaan erikoistuneen terapeutin suunnittelemat harjoitusvideot koostuvat noin 20 minuutin videomateriaaleista, joissa kuvataan harjoitteet käytännössä.

Vaikka harjoitteet on valittu erittäin tarkasti ja niissä on pyritty parhaalla mahdollisella tavalla huomioimaan yksilöllisyys, niin ne eivät kuitenkaan saa korvata teille yksilöllisesti ohjattuja harjoitteita. Erityisesti vaikeissa jalan ongelmissa konsultoithan lääkäriä, alaraajafysioterapiaan erikoistunutta terapeuttia tai jalkaterapeuttia.