Akillesjänteen tendinopatia

Akillesjänteen tendinopatiassa akillesjänteessä ilmenee kipua. Sen aiheuttaa nykytietämyksen mukaan jänteeseen kohdistuvat mikrotraumat, joita esimerkiksi kuormittava pohkeen käyttäminen pahentaa. Tilaa esiintyy noin 9 prosentilla juoksijoista, mutta toisaalta kipua tavataan jossain vaiheessa elämäänsä noin 6 prosentilla fyysisesti ei aktiivisista henkilöistä. Pitkäaikainen akilleksen tendinopatia on yleisempää iäkkäillä, kuin nuorilla henkilöillä.

Tekstissä käsittelemme 2–8cm akillesjänteen kiinnityskohdasta ylöspäin ilmenevää akilleksen tendinopatiaa. Kirjoituksessa ei kuitenkaan käsitellä akillesjänteen kiinnityskohdan (0-2cm kantaluusta) kipua. Näiden kahden eri tilan kuntoutus eroaa merkittävästi toisistaan. Kiinnityskohdan kipuun ei suositella esimerkiksi rappusella tehtäviä eksentrisiä (jarruttavia) harjoitteita tai AirHeel ilmatyynysidettä.


Oireet

Merkittävimpänä oireena akillesjänteen tendinopatiassa on kipu akillesjänteen alueella. Kipu voi ilmetä pohkeen rasituksen yhteydessä tai rasituksen jälkeen. Toisinaan kipu saattaa olla erityisen voimakasta aamulla ensimmäisten askelten yhteydessä. Tunnustellessa akillesta voi tuntua kipua ja jänteessä saattaa tuntua paksuuntuma verrattuna toiseen jalkaan. Alueella saattaa olla turvotusta, nilkan koukistus (dorsifleksio) saattaa olla alentunut toiseen nilkkaan verrattuna ja nilkan liikuttelussa saattaa kuulua narinaa.

Akillesjänteen tendinopatia suurentaa riskiä akillesjänteen ruptuuraan. Mikäli kipu voimistuu nopeasti, se vaikeuttaa merkittävästi kävelyä ja et pysty voimien puolesta nousemaan varpaillesi, suosittelemme hakeutumaan lääkäriin saman päivän aikana. Oire viittaa akilleksen osittaiseen tai täydelliseen ruptuuraan, jossa jänne on mennyt osittain tai kokonaan poikki. Tässä tapauksessa nopeasti aloitettu hoito takaa mahdollisimman hyvän kuntoutumisen.

Riskitekijät

Riskitekijöinä akilleksen tendinopatiaan on muun muassa:

Hoito

Kipua selkeästi aiheuttavan rasituksen lopettaminen on tärkeää akillesjänteen tendinopatiassa. Mikäli olet juuri aloittanut juoksuharrastuksen pitkän tauon jälkeen ja lenkkien jälkeen kipu selkeästi pahenee, niin on suositeltavaa jättää lenkkeily vähäksi aikaa tauolle. Toisaalta pitkä lepo ei ole suositeltavaa, sillä se heikentää akillesta.

Harjoittelu on erittäin tärkeässä roolissa akillesjänteen tendinopatiassa. Fysioterapeuteille tutut eksentrinen (jarruttava lihastyö) ja Heavy Slow Resistance (HSR) harjoittelu ovatkin olleet viime vuosina konservatiivisen hoidon kulmakiviä. Toiset aloittavat harjoittelun isometrisistä harjoitteista. Tuolloin pohje on kuormitettuna, mutta nilkassa ei tapahdu liikettä. Harjoitteet eivät saa olla liian helppoja, sillä akilles tarvitsee oikeanlaista rasitusta kuntoutuakseen. Näillä metodeilla harjoitellessa pientä kipua saa ilmetä.

Akuutissa, ei pitkään vaivanneessa akillesjänteen tendinopatiassa teippauksesta ja yölastasta (tai herkkäunisilla yösukasta) saattaa olla hyötyä. Kantakorotuksen avulla voidaan vähentää akilleksen kuormitusta, mutta vaikutus on varsin yksilöllistä. Kantakorotus on syytä laittaa molempiin kenkiin, jottei korotuksen käytöllä aiheuteta alaraajojen pituuseroa. Korotusta voidaan pitää esimerkiksi silloin, jos joudutaan kivusta huolimatta kävelemään pitkiä matkoja. Korotus saattaa kuitenkin aiheuttaa akilleksen kireyttä, joten venyttely ja mahdollisuuksien mukaan vain väliaikainen kantakorotuksen käyttö on suositeltavaa.

Ortoosien vaikuttavuudesta akillesjänteen tendinopatiaan tehdyssä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa mainittiin AirHeel ilmatyynysiteen positiiviset vaikutukset akilleksen kipuun ja paranemiseen (Scott, Munteanu & Menz 2015). Petersenin ym. tutkimuksen mukaan AirHeel ilmatyynyside on yhtä tehokas tapa hoitaa kroonista akillesjänteen tendinopatiaa kuin eksentriset harjoitteet (Petersen, Welp & Rosenbaum 2007). Suosittelemme kuitenkin ehdottomasti tekemään myös akillesjänteen tendinopatiaan suunnattuja harjoitteita. Tilatassanne AirHeel ilmatyynysiteen saatte myös halutessanne akillesjänteen tendinopatiaan suunnatun harjoitusohjelman. Ohje ei kuitenkaan korvaa teille tehtyjä yksilöllisiä harjoitusohjeita. Suosittelemme käymään lääkärillä tai alaraajoihin erikoistuneella fysioterapeutilla, jos tilanne pitkittyy, tila pahenee yhtäkkiä tai koette tarvitsevanne lisäksi ammattilaisen ohjausta harjoitteissa.

Kipulääkitys, kuten parasetamoli tai tulehduskipulääke saattaa vähentää alueen kipua. Tulehduskipulääkettä ei kuitenkaan suositella pitkäaikaisempaan käyttöön muun muassa sen vuoksi, että se saattaa hidastaa jänteen paranemista. Kipulääkityksen alaisena akillesta tulee myös joskus rasitettua liikaa. Tilaan käytetään toisinaan kortisoni-injektioita. Ne saattavat kuitenkin altistaa lisäongelmille varsinkin, jos nilkan liikkuvuus on rajoittunut. Lääkärisi voi tarvittaessa kertoa tarkemmin siitä, että minkälaista lääkitystä teidän tapauksessanne on syytä noudattaa.

Leikkausta harkitaan usein 3–4 kuukauden huolella suoritetun akilleksen konservatiivisen hoitojakson jälkeen, mikäli tilassa ei havaita paranemista. Konservatiivisen hoitojakson tärkein
elementti on harjoittelu. Yleensä akillesjänteen tendinopatiassa ei tarvitse turvautua leikkaukseen. Pitkä konservatiivinen kuntoutus saattaa tuoda usein parempia tuloksia kuin akillesjänteen puhdistusleikkaus. Mitä nopeammin kuntoutus aloitetaan, sitä todennäköisemmin leikkaukseen ei tarvitse turvautua. Hoitamattomana vaiva saattaa kroonistua jopa vuosia kestäväksi.

Vaikka akilles oireilisikin vain silloin tällöin, pohje kannattaa lämmitellä ennen rasittavia suorituksia ja pohkeen harjoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota. Alueella on huono verenkierto, joten nilkat kannattaa suojata lämpimin vaattein kylmillä keleillä.



Lähteitä:


Scott L, Munteanu S & Menz H. Effectiveness of Orthotic Devices in the Treatment of Achilles Tendinopathy: A Systematic Review. Sports Medicine. 2015 January; Vol 45, Issue 1: 95–110

Petersen W, Welp R & Rosenbaum D. A Prospective Randomized Study Comparing the Therapeutic Effect of Eccentric Training, the AirHeel Brace and a Combination of Both. American Journal of Sports Medicine. 2007 October; 35 (10): 1659–1667


Hoitoon kannattaa hakeutua, mikäli kipu pitkittyy, liittyy traumaan ja jos jalka ei kestä astumista.

Voit varata ajan Myyrmäen tai Tikkurilan Auronin toimipisteeseen, jossa alaraajafysioterapiaan erikoistunut terapeutti voi tutkia jalkasi fysioterapeuttisin menetelmin, arvioida mahdollisen apuvälinetarpeen sekä suunnitella yksilölliset harjoitteet. Voit lukea lisää Myyrmäen ja Tikkurilan apuvälinevarastosta painamalla tästä.